Kuluttajapaneeli pohti asumisen energian käyttöä sekä kaukolämpöyritysten asiakkaiden roolin muutosta Kaukolämpöpäivillä 27.—28.8. Helsingissä.

Tulevaisuuden rakennukset kuluttavat entistä vähemmän energiaa — tähän ohjaavat uudet rakennusmääräykset ja energiatehokkuusvaatimukset. Samalla rakennukset tuottavat osan energiastaan itse.

— Energiatehokkuuden paraneminen ja energian säästäminen eivät toteudu pelkästään markkinaehtoisesti. Asioiden edistämiseen tarvitaan myös julkisen vallan säätelyä, jota myös rakennusteollisuus toivoo, totesi ympäristöministeriön rakennusneuvos Erkki Laitinen Kaukolämpöpäivien kuluttajapaneelissa 27.–28.8. Helsingin Finlandia-talossa.

Kiinteistösijoitusyhtiö Citycon Oyj:n toimitusjohtaja Marko Juhokas ei ilahdu julkisen vallan säätelystä, mutta toteaa Euroopan unionin asettamat energian säästötavoitteet ja energiatehokkuuden parantamisen toimiviksi linjauksiksi.

Arkkitehti Johanna Kerovuori ennustaa asuntojen kokojen pienenevän, mutta asukkaiden ottaminen mukaan asuntojen suunnitteluun lisäisi asumismukavuutta ja vähentäisi yksittäisen asujan energian tarvetta.

— Asunto-osakeyhtiöissä yhteisten tilojen ja yhteisen infrastruktuurin määrää voitaisiin lisätä, jotta jokainen saisi vähemmällä enemmän, Kerovuori visioi.

Paneeliin osallistunut kiinteistötalouden professori Seppo Junnila taas ihmettelee, miksi talot ylipäätään pitää rakentaa kestämään ”ikuisesti”.

— Vanhoissa taloissa ollaan vanhojen ratkaisujen vankeja. Energian hyötykäytön kannalta joskus olisi mielekkäämpää purkaa vanhaa ja rakentaa uutta. Kun yhdyskuntarakenteet ovat joustavia, vähenee myös energiantuottajan rooli.

Rakennetun ympäristön energiatehokkuusratkaisuja kehittävän LeaseGreen Group Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto on osittain samaa mieltä.

— Energian tuotantomuodolla ei ole kovin suurta merkitystä tulevaisuudessa — vain energian hinta ratkaisee.

Myös Marko Juhokas arvelee kuluttajan roolin kasvavan energiavalinnoissa.

— Suuret kiinteistöt voivat tavoitella jopa energiaomavaraisuutta.

Ympäristöministeriössä ei uskota, että energian käytön tehostaminen onnistuisi ilman yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Professori Junnila kuitenkin huomauttaa, että tiedemaailma tuottaa jatkuvasti uutta tietoa asumisen hiilijalanjäljistä.

— Aikaisemman tutkimuksen valossa tiivis yhdyskuntarakenne näytti tuottavan pienemmän hiilijalanjäljen kuin maaseutuasuminen, mutta tuoreimmissa selvityksissä asia on kääntynyt päälaelleen.

Kuva Olli Häkämies