Asuintaloissa, kiinteistöissä ja yritysten tuotantoprosesseissa syntyy hukkalämpöä, jolle ei ole mitään hyödyllistä käyttöä. Hukkalämpö voidaan kuitenkin ottaa talteen ja käyttää kaukolämpöverkoissa lämmönlähteenä.

Fortum on päättänyt lisätä hukkalämmön käyttöä kaukolämpöverkoissaan. Siksi yhtiö avaa kaukolämpöverkkonsa kaikenlaiselle lämmöntuotannolle — ja maksaa tällä tavalla hankkimastaan energiasta "päivän hinnan".

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aurinkoisena aamuna taloyhtiön isännöitsijä voi myydä kiinteistön katolle asennettujen aurinkokeräimien tuottaman lämmön Fortumin kaukolämpöverkkoon — päivän hinta selviää yhtiön nettisivuilta. Tällaisessa tapauksessa kyseessä voi olla vain muutaman tunnin satunnainen kaupankäynti, koska aurinkoisten päivien ennustaminen etukäteen on tunnetusti vaikeaa. Tasaisesti ympäri vuoden toimivan teollisuuslaitoksen tai datakeskuksen tuottaman hukkalämpökuorman arvioiminen etukäteen taas on huomattavasti helpompaa.

— Olemme kiinnostuneet kaikenlaisista lämpöeristä ja haluamme tehdä kaupankäynnistä mahdollisimman helppoa, toteaa Fortumin kaukolämpöliiketoiminnan johtaja Ilkka Toijala.

Tarjottavan lämmön arvo määräytyy lämpöerän suuruuden ja lämpötilan perusteella. Pienet lämpöerät on helpompi ottaa vastaan kuin valtavan suuret kertaerät. Silläkin on merkitystä, syötetäänkö lämpöä kaukolämpöjärjestelmän menoveteen vai paluuveteen. Lämpölaitokselta kiinteistölle virtaavan menoveden lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin kiinteistöltä lämpölaitokselle takaisin virtaavan paluuveden lämpötila.

— Kaukolämpöverkkoon ostettava hukkalämpö ei saa laskea menoveden lämpötilaa, mutta se ei myöskään saa nostaa paluuveden lämpötilaa, Toijala huomauttaa.

Kaupankäynnille on siis olemassa joitakin teknisiä rajoituksia, mutta Toijalan mukaan ne voidaan selvittää etukäteen. Hukkalämmön toimittajat voidaan kytkeä joko meno- tai paluupuolen putkistoon.

— Hukkalämmön määrä ja laatu selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Menopuolelle tuotettu lämpö eli priimalämpö on yleensä arvokkaampaa, koska sen hyödyntäminen kaukolämpöjärjestelmässä on helpompaa.

Hukkalämpöeriä kauppaava yritys tai kiinteistö vastaa liittymiskustannuksista ja tarvittavien laitteiden hankkimisesta. Fortum taas liittää kiinteistön kaukolämpöverkkoon sekä tuo putket ja mittarit kiinteistölle.

— Jos kiinteistö on jo liitetty kaukolämpöverkkoon, on osa työstä jo tehty.

Hinta vaihtelee pörssikaupan tapaan

Kaukolämmön tarve vaihtelee. Kesällä lämpöä tarvitaan vähän ja sydäntalven kylmimpinä hetkinä hirmuisesti. Samalla tavalla vaihtelee Fortumin hukkalämpöeristä maksama hinta.

— Hukkalämmöstä maksettava hinta seurailee Fortumin oman tuotannon hintaa, Toijala huomauttaa.

Hintaan vaikuttavat ulkolämpötila ja Fortumin oman lämmöntuotannon rajakustannukset, eli marginaalikustannukset. Hukkalämmön ostamisella Fortum voi esimerkiksi välttää käynnistämästä kallista polttoainetta käyttävää varalämpölaitosta kovan kysynnän aikana. Hukkalämpöerien käyttö vähentää myös tarvetta käyttää kivihiiltä.

— Fortumin tavoitteena on lopettaa kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa 2020-luvun lopulla. Hukkalämpöerien aktiivinen ostaminen on yksi tapa saavuttaa tavoite, Toijala toteaa.

Tällä hetkellä hukkalämmön osuus Fortumin Espoon kaukolämpöverkossa on 20 prosenttia. Yhtiön tavoitteena on nostaa se vähintään 30 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Fortum käyttää kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa Espoossa.

Pitkän kehityksen tulos

Fortum on kehittänyt asiakkailtaan hankittavan hukkalämmön hyödyntämistä vuodesta 2014 asti. Lämpöeriä on jo ostettu mm. sairaaloilta ja datapalvelinkeskuksilta. Espoon sairaala ja Pohjois-Karjalan keskussairaala olivat ensimmäisiä Fortumin hukkalämpökaupan hyödyntäjiä — sairaalat käyttävät lämpöä, mutta niiden laitteet myös tuottavat lämpöä.

Elisa Oyj:n ja Tieto Oy:n palvelinkeskuksista hukkalämpö on kerätty talteen Fortumin kaukolämpöverkkoon jo lähes 20 vuotta. Myös Ericssonin ja Telian uudet palvelinkeskukset ovat lähdössä mukaan. Palvelinkeskusten hukkalämmöllä voidaan kattaa vuosittain noin tuhannen omakotitalon lämmön tarve — yhteensä yli 20 000 megawattituntia. Lisäksi lämpöä kerätään yhdyskuntien puhdistetuista jätevesistä.

Fortumin kaukolämpöverkkoalueet sijaitsevat Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Keski-Uudellamaalla ja Joensuussa.

Kuva Scanstockphoto