Näin totesi EurActiv-julkaisulle 24.4. komission energiaosaston asiantuntija, professori Samuel Furfari, jonka mukaan lämmitykseen liittyy huomattavasti enemmän tehostamispotentiaalia kuin sähköön.

– Komissio on tehnyt työtä sähkön parissa enemmän kuin lämmityssektorin energiatehokkuudessa, jossa ongelmia on syntynyt siinä, että on pyritty löytämään ”yhden koon” sovelluksia ilmastollisesti niinkin erilaisiin maihin kuin Italiaan ja Suomeen, italialainen Furfari korostaa.

Furfarin mukaan energiaa pystytään säästämään huomattavasti yhdistämällä EU:n rakennerahastoja ja biomassaa kaukolämmön entistä laajempaan hyödyntämiseen. Energiatehokkuus paranee siis merkittävästi.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että OECD:n 34 jäsenmaan voimalaitoksista jää hyödyntämättä noin 40 exajoulea (1018 joulea) lämpöenergiaa, eli suunnilleen 10 kertaa EU:n loppuenergian käytön verran.

Aalborgin ja Halmstadin yliopistoissa viime vuonna laadittu Euroopan lämmitystiekartta (Heat Roadmap Europe) päätyi tulokseen, että strategialla, jossa rakennukset on liitetty kaukolämpöverkostoon, säästetään 100 miljardia euroa verrattuna strategiaan, jossa rakennuksia ei ole liitetty kaukolämpöverkostoon.

– Ihanteellinen resepti lienee yhdistelmä rakennusten lämmitystarvemääräysten alentamista, kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkostojen edelleen kehittämistä kaupungeissa ja lämpöpumppuja alueille, joilla lämmön kysyntä on vähäisempää, Euroheat and Powerin johtaja Paul Voss sanoo.

Lämmityksen ja jäähdytyksen ottaminen yhteiseksi puheenaiheeksi EU-tasolla on Vossin mukaan iso askel eteenpäin.

Kaukolämmitys on tapa maksimoida lämmön käyttö yhdistetyllä lämmön ja sähkön tuotannolla (CHP). Sillä voidaan ottaa talteen esimerkiksi teollisuuden hukkalämpö ja lämmittää sillä asuin- ja liiketiloja sekä säästää näin kustannuksissa ja välttää lisäpäästöt ilmaan.

Kuvalähde: Scanstockphoto