Katri Valan lämpöpumppulaitos Helsingin Sörnäisissä tuottaa päästöttömästi sekä lämpöä että jäähdytystä. 

Avainpuheen pitänyt Ristori viittasi näkemyksellään Yhdysvaltain vetäytymiseen Irania koskevasta ydinenergiasopimuksesta, mikä nosti lähes välittömästi öljyn maailmanmarkkinahintoja. EurActiven tilaisuutta edeltävänä päivänä hän oli itse palannut Iranista, ja raakaöljyn barrelihinta oli tuolloin pompannut 80 euroon.

Tämän pitäisi Ristorin mukaan herättää eurooppalaiset päättäjät suuntaamaan politiikkansa siihen suuntaan, jolla rohkaistaan uusiutuvan energian investointeja ja vähennetään unionin riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista.

- Uusiutuvat hyödyttävät makrotaloustasolla koko Euroopan energiajärjestelmää ja vahvistavat energiaturvallisuutta. Komission energiaosaston valmistelema uusiutuvan energian direktiiviesitys, joka on parhaillaan EU:n päätöselinten käsittelyssä, tähtää nimenomaan energiaturvallisuuden parantamiseen, Ristori sanoi.

- Suuri osa polttoainetuonnista menee lämmitykseen ja jäähdytykseen. Tämän sektorin polttoainetarpeesta katetaan öljyllä, kaasulla ja hiilellä yhä 75 prosenttia. Se yhteensä tarkoittaa noin puolet Euroopan kokonaisenergian loppukulutuksesta.

- Minusta investoiminen lämmitykseen ja jäähdytykseen on tuottava sijoitus. Sitä ei pitäisi nähdä vain kustannuksena, Ristori painotti todeten, että lämmitys- ja jäähdytysalaa on laiminlyöty jo turhan pitkään. Se on saatava hiilineutraaliksi, mikäli Eurooppa aikoo saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen päämäärät.

Vuositavoitteista kiistaa

Kolmikantaneuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston kesken uusiutuvan energian direktiiviesityksestä alkoivat toukokuun lopussa. Komission esityksessä uusiutuvan kasvutavoiteprosentti koko unionin osalta vuoteen 2030 mennessä on 30, mutta parlamentti on esittänyt 35:tä.

Tihkuneiden tietojen mukaan neuvotteluissa olisi päästy kompromissiin, joka liikkuisi 30-33 prosentin välillä. Varmuus tästä ja muista direktiivin avainkohdista saataneen viimeistään 13.6., joka on aikataulutettu neuvottelujen päätöspäiväksi.

Lämmityksen ja jäähdytyksen osalta direktiiviesityksen avainkohtia on ehdotus nostaa joka vuosi uusiutuvien osuutta yhdellä prosenttiyksiköllä jokaisessa jäsenmaassa. Parlamentti haluaa nostaa tavoitteen 2 prosenttiin ja tehdä sen pakolliseksi kansallisilla päätöksillä.

Tämä parlamentin ehdotus on kuitenkin vaikea pala purtavaksi neuvotteluissa. Siihen viittasi tilaisuudessa puhunut Itävallan EU-edustuston energia-asiantuntija puhunut Michal Steurer, jonka mukaan toteutuessaan parlamentin ehdotus saattaisi vaikeuttaa uusiutuvan energian lisäämisen päätavoitetta unionitasolla.

EU-puheenjohtajuuden Bulgarialta 1. heinäkuuta vastaanottava Itävalta on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuva sähköntuotanto.

- Lämmitykseen ja jäähdytykseen suunnattavat uusiutuvan energian investoinnit eivät aina ole kustannustehokkaimpia. Uusiutuvan investoinnit sähkösektorilla voivat monissa tapauksissa olla kustannustehokkaampia, Steurer päätteli ja sanoi monien jäsenmaiden sen vuoksi kannattavan indikatiivista vuositason tavoitenostoa.

Steurerin näkemyksen kyseenalaisti Euroopan geotermisen energiayhdistyksen pääsihteeri Philippe Dumas, joka sanoi viimeisten kymmenen vuoden aikana uusiutuvan energian lisääntyneen lämmitys- ja jäähdytyssektorilla 26 - 27 Mtoe (miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia).

- Kahden prosentin sitova vuositavoite on EU-maiden saavutettavissa, Dumas korosti ja jatkoi, että 12 jäsenmaata on tehnyt viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän kuin yhden prosentin kasvutavoitteen.

Sähköistys ei ole ihmelääke

EurActiven tilaisuudessa esitettiin kritiikkiä myös sähköverkkoinfran massiivisiin investointeihin, joita tarvitaan suoraan sähkölämmitykseen. Talviaikainen huippukysyntä lämmityssähkölle on “jopa viisi tai kuusi kertaa suurempi kuin sähkömarkkinoiden tarjonta”, sanoi eurooppalaisten kuparintuottajien (European Copper Institute) edunvalvoja Nigel Cotton.

- On tarjolla jo paljon muitakin ratkaisuja kuin sähkö, kuten geoterminen lämpö, biomassa ja lämpöpumput, jotka hyödyntävät ilman ja maaperän lämpöä.

Cotton ei sulje sähköä pois lämmitysmarkkinoilta, kun se kerran siellä jo on, mutta hän varoitti koko lämmitysmarkkinoiden sähköistämisestä, mikä tulisi hurjan kalliiksi. Siksi EU:n on tehtävä pitkän ajan visio lämmitys- ja jäähdytyssektorin hiilineutralisoimiseksi vuoteen 2050 mennessä.

- Jos haluamme uusiutuvien valtavirtaa lämmitys- ja jäähdytysmarkkinoille, tarvitsemme asiakkaille jonkinlaisen pysäyttävän käännekohdan, kuten olemme nähneet dieselin tai muovikassien kohdalla. Käytännössä se tarkoittaa sen ajatuksen hyväksymistä, että ”juuri nyt” fossiiliset polttoaineet pyyhkäistään pois lämmityksestä ja jäähdytyksestä.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Helen Oy