Tiistaiaamu 5.1. valkeni koko maassa enemmän kuin kirpeässä pakkassäässä. Aamun tunteina lämpötila laski Etelä-Suomessakin miinus 25 asteen tuntumaan. Sähkötehoa Suomi on tarvinnut tiistain aikana noin 13 500 megawattia. Voimajärjestelmän tilaa valvovassa kantaverkkoyhtiö Fingridissä porukan päät ovat pysyneet kuitenkin kylminä.

— Tämän talven aikana arvioimme huipputehon tarpeen nousevan hetkellisesti 15 000 megawattiin. Tämän päivän lukemat ovat vielä kaukana huipusta, toteaa johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj:stä.

Tukkusähkön hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä on pysynyt koko päivän ”maltillisena” — 34 euroa megawattitunnilta. Päivisen mukaan tällä hinnalla ei kaikkia voimalaitoksia edes kannata käyttää. Sähköntuotantokapasiteettia on muutenkin riittänyt hyvin sähkömarkkinoiden tarpeisiin.

— Loppiaisen aikana osa teollisuuslaitoksista ei ole toiminnassa, mikä vapauttaa sähkökapasiteettia muuhun käyttöön. Ensi viikolla laitokset taas käynnistyvät, mutta samalla sään ennustetaan myös lauhtuvan.

Sähköä on riittänyt kasvaneesta kysynnästä huolimatta myös vientiin. Sähköä on viety koko päivän noin 600 megawatin teholla Suomesta Viroon.

— Mikäli Suomen markkinoilla ilmenisi niukkuutta, loppuisi vienti Viroon ja tiukassa tilanteessa vienti kääntyisi tuonniksi. Suomen ja Viron välisessä sähkökaupassa toimitaan markkinaehtoisesti hinnan ohjaamana, Päivinen selittää.

Ruotsista sähköä on tuotu tiistain aikana noin 2200 megawatin teholla.

Venäjä tuonti poikkeuksellisen suurta

Venäjältä sähköä on tuotu koko päivän Suomeen vajaan 1500 megawatin teholla. Lähes kaikki Venäjältä saatava kapasiteetti on nyt käytössä — huippuvuosina sähköä tuotiin tauotta Venäjältä tällä teholla. Nykyisin Venäjän tuonnin singahtaminen tappiin on poikkeuksellista, mutta Päivinen osaa kertoa tähän syyn.

— Loppiaisen aikana Venäjällä ei ole käytössä kapasiteettimaksuja, jotka normaalisti nostavat reilusti Venäjältä tuotavan sähkön hintaa. Yleensä venäläisten kapasiteettimaksut rajoittavat sähkön tuontia päivisin, jolloin tuonti painottuu yöaikaan ja viikonloppuihin.

Ilman kapasiteettimaksuja venäläinen sähkö on hyvin kilpailukykyistä pohjoismaisilla markkinoilla. Päivinen toteaa, että venäläiset ovat myös kasvattaneet Suomen verkon kapasiteettia — Pietarin seudulla Suomen verkkoon on kytketty voimalaitos, joka aikaisemmin syötti sähköä vain Venäjän puoleiseen verkkoon.

Kaukolämpöä riittää

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa sähköteho on tiistain aikana ollut jo lähes tapissa. Kaukolämpöä tuottavissa yhteistuotantolaitoksissa sähköä on jauhettu vajaan 2800 megawatin teholla, kun niiden kokonaissähköteho Suomessa on noin 3200 megawattia.

Suomen yhteenlaskettu kaukolämpöteho on kuitenkin hulppeat 22 500 megawattia. Yhteistuotantolaitosten lisäksi tämä sisältää mm. kaukolämpöä tuottavien lämpökeskusten tehon. Kaukolämmön tuotannossa kriittinen piste saavutettaisiin vasta kun Etelä-Suomessa pakkasta olisi pidempiaikaisesti miinus 30 astetta ja pohjoisessa miinus 50 astetta.

Kaukolämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten mitoitus vaihtelee alueittain. Etelässä yhteistuotantolaitosten lämpöteho riittää kattamaan kaukolämmön tarpeen miinus viiteen pakkasasteeseen saakka. Kun lämpötila laskee tämän alle, tuotetaan kaukolämpöä myös erillisillä lämpökeskuksilla. Jyväskylässä taas lämpökeskuksia tarvitaan vasta silloin, kun pakkanen alittaa miinus 20 astetta.

Tuulivoimalla hyvä saalis

Tuulivoimalaitokset ovat tuottaneet sähköä tiistaina yli 300 megawatin teholla. Tämä on melko hyvä saalis kylmänä tammikuun päivänä — Suomen tuulivoimalaitoskapasiteetti on noin 900 megawattia. Yleensä tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä keskimäärin 25 prosenttia ajasta painottuen kesäaikaan.

Suomen voimajärjestelmän tilaa voi seurata reaaliaikaisesti kantaverkkoyhtiö Fingridin sivuilta.

Kuva: Scanstockphoto