Puupelletin käyttö energiantuotannossa on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2007 pellettejä käytettiin voimalaitoksissa ja lämpölaitoksissa 56 000 tonnia — viime vuonna käyttö oli kivunnut jo 181 000 tonniin. Lähivuosien aikana pelletin käytön arvioidaan kuitenkin kaksinkertaistuvan energiantuotannossa. Pelletit korvaavat yleensä energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita.

Puupelletin hinta on energiantuotannossa selvästi korkeampi kuin pelletin kanssa kilpailevan puuhakkeen hinta. Puupelletillä tuotettu megawatti tunti maksaa noin 38–39 euroa kun taas puuhakkeella tuotettu megawattitunti maksaa noin 20 euroa. Puupelletin käytön kilpailukyky ei kuitenkaan perustu itse energiaraaka-aineen hintaan. Puupellettilaitoksen investointikustannus on selvästi halvempi kuin puuhakelaitoksen. Pellettilaitoksen käyttö- ja huoltokustannukset ovat myös merkittävästi alhaisemmat, koska pelletti on materiaalina haketta yksinkertaisempi.

— Pelletti on taloudellisesti parhaimmillaan kaukolämpöä tuottavissa huippu- ja varavoimalaitoksissa sekä nopeaa kuorman muutosta edellyttävissä teollisuuskohteissa, toteaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty.

— Pelletti sopii hyvin sellaisiin laitoksiin, joita käytetään keskimäärin 3000 tuntia vuodessa.

Kansainvälinen kilpailu toimii

Suomi tuottaa vuosittain noin 300 000 tonnia puupellettiä. Tuotanto on selvästi suurempaa kuin pelletin kotimainen käyttö. Kotimaisen tuotannon lisäksi pellettejä tuodaan Suomeen. Tuonnin osuus viime vuonna oli noin 10–20 prosenttia kotimaisesta käytöstä — noin 46 000 tonnia.

Tuontitilastointi ei ole täysin vedenpitävä, koska Suomi on pellettikaupan osalta myös kauttakulkumaa — kaikkea globaaleilta markkinoilta tuotua pellettiä ei välttämättä käytetä Suomessa. Vuonna 2013 pelletin tuonti joka tapauksessa yli kaksinkertaistui, jolloin tuonti nousi 60 000 tonniin. Huippuvuoden jälkeen tuonti on hieman tasaantunut. Pellettejä tuodaan Pohjois-Amerikasta, Kanadasta, Venäjältä, Baltian maista sekä Norjasta ja Ruotsista. Vientiin pellettejä päätyi viime vuonna 56 000 tonnia.

Suomessa on kaksi suurta puupelletin valmistajaa ja vajaat kaksikymmentä pienempää alueellista tuottajaa. Osa pienemmistä valmistajista toimii suurempien yritysten sopimusvalmistajina. Tuohiniityn mukaan pellettimarkkinat toimivat nykyisin globaalisti, mikä tarkoittaa sitä, että pelletin hinta muodostuu kansainvälisillä markkinoilla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osa suomalaisista pelletinkäyttäjistä hankkii tarvitsemansa polttoaineen itse kansainvälisiltä markkinoilta.

Kansainvälisessä vertailussa pellettien käyttö on Suomessa vielä vaatimatonta. Ruotsi ja Itävalta ovat Euroopassa suurimpia pelletinkäyttäjiä.

Uudisrakentajat eivät innostu

Kotitaloudet ja maatalous käyttivät pellettejä viime vuonna 58 000 tonnia. Pelletti kiinnostaa jonkin verran kiinteistöjen omistajia — energiaremonttien yhteydessä pelletti on valittu 27 000 kiinteistön lämmitysmuodoksi, ja vuosittain pelletti valitaan muutamassa sadassa saneerattavassa kohteessa lämmitysenergian lähteeksi.

Talotehtaat sen sijaan eivät ole kiinnostuneet pellettilämmityksestä. Osa hartiapankkirakentajista saattaa valita pelletin jossain muodossa — vesivaraajaan kytketty pellettitakka on tyypillinen hartiapankkirakentajan valinta.

Kuva: Scanstockphoto