Ylijäämälämpöä syntyy monen teollisuusprosessin sivutuotteena. Myös tietokonesaleista ja liikekiinteistöistä voidaan kerätä talteen hukkalämpöä, jota voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa. Tulevaisuudessa myös kiinteistöihin yhä useammin asennettavat aurinkokeräimet saattavat tuottaa kaukolämpöyrityksille soveltuvaa ylijäämälämpöä.

Ylijäämälämmön potentiaalia ei tunneta kovin hyvin Suomessa. Alueelliset erot kaukolämpöyhtiöiden välillä ovat suuret — teollisuuspaikkakunnilla ylijäämälämmön tarjonta on luontaisesti suurempaa kuin muualla. Selvityksen mukaan kolmannes kaukolämpöyhtiöistä aikoo selvittää oman alueensa ylijäämälämpöpotentiaalin.

Kyselyn perusteella suurimmat kaukolämpöyhtiöt arvioivat ylijäämälämpöpotentiaalinsa voivan nousta parhaimmillaan noin kymmeneen prosenttiin kaikesta lämmön hankinnasta. Muutamat pienemmät lämpöyhtiöt arvioivat ylijäämälämmön osuuden voivan nousta tätäkin korkeammaksi. Kiinteistöissä mm. aurinkokeräimillä tuotetun lämmön potentiaali arvioitiin lähes yhtä suureksi. Toistaiseksi kuitenkin harva kaukolämpöyhtiö ostaa merkittävässä määrin ylijäämälämpöä.

Taloudellinen kannattavuus olennaista

Kyselyn perusteella suomalaiset kaukolämpöyhtiöt suhtautuvat positiivisesti ylijäämälämpöerien hankintaan — olennaista on kuitenkin toiminnan taloudellinen kannattavuus. Ylijäämälämmön ostaminen edellyttää usein investointeja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lämpöpumput, joilla ylijäämäerän lämpötila nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Myös kaukolämpöverkkoon on monesti tehtävä muutoksia.

— Lämpöerien ostamisesta aiheutuvat investoinnit vaikuttavat ostoerän hintaan ja toiminnan taloudelliseen kannattavuuteen, kertoo kaukolämpöasiantuntija Antti Kohopää Energiateollisuus ry:stä.

— Mitä enemmän lämpöyhtiö joutuu tekemään investointeja, sitä vähemmän se pystyy maksamaan hankkimastaan ylijäämälämmöstä. Toiminnan edellyttämät investoinnit voidaan myös jakaa yhdessä lämpöyhtiön ja ylijäämälämpöä tuottavan teollisuuslaitoksen kesken, jos näin halutaan.

Kaukolämpöyhtiöiden kannalta suurimmat ongelmat ovat ylijäämälämpöerien tuotannon vaikea hallittavuus, sopimaton tuotantoajankohta tai tuotannon vaikea ennakoitavuus. Ylijäämälämpöerien hankinta olisi osattava lomittaa sopivasti kaukolämpöyrityksen oman lämmöntuotannon tai muun lämmön hankinnan kanssa.

— Parhaiten ylijäämälämmön tai pientuotantoerien hankinta sopii korvaamaan esimerkiksi kevyttä polttoöljyä käyttävien lämpökeskusten tuotantoa — ylipäätään sellaisia lämmöntuotantomuotoja, joilla on korkeat marginaalikustannukset, Kohopää huomauttaa.

Investointi ei innosta ylijäämäerien myyjiä

Ylijäämälämpöä tuottava teollisuus tai pieneriä myyvät kiinteistöt haluaisivat lämmöstään mahdollisimman hyvän hinnan. Selvityksen perusteella ne eivät ole kovin halukkaita investoimaan erien myynnin edellyttämään tekniikkaan, vaan odottavat kaukolämpöyritysten kantavan investointivastuun.

Kohopään mielestä kaikkien osapuolten on saatava toiminnasta hyötyä.

— Ylijäämälämmön tai pienerien potentiaali voi olla paikallisesti merkittävä, mutta samalla olisi löydettävä taloudellisesti mielekäs tapa hyödyntää potentiaali. Tämä edellyttää joustavuutta ja avoimuutta kaikilta osapuolilta.

Tutkimuksen toteutti Gaia Consulting Oy Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin kaukolämpöyrityksiä ja niiden asiakkaita. Lisäksi kaukolämpöyrityksille tehtiin kysely, johon vastasi yli 40 kaukolämpöyritystä. Koko selvitys on ladattavissa täältä.

Selvityksessä syntyneitä kehitysehdotuksia:

• Kaukolämpöyhtiöiden kannattaa kartoittaa alueensa ylijäämälämpöpotentiaali ja tehdä ylijäämälämmön hyödyntämissuunnitelma
• Uusia tuotantoinvestointeja suunniteltaessa kannattaa selvittää mahdollisuus hyödyntää ylijäämälämpöä
• Kaukolämpöyhtiöiden kannattaa kehittää kokonaisvaltainen tapa lähestyä asiakkaitaan energia-asioissa
• Pientuotantoa hankittaessa kannattaa pohtia, millä edellytyksillä pienlämmön toimittajat voivat myydä ja käydä lämpökauppaa sekä mahdollisesti suunnitella tehokas kaupankäyntimalli
• Kaukolämpöyhtiöiden kannattaa pohtia keinoja, millä pieniä lämpökohteita pystyttäisiin hallinnoimaan tehokkaasti
• Kaukolämpöyhtiön ja potentiaalisen lämmöntoimittajan neuvotteluprosessin tulisi olla avoin. Tämä edistää mahdollisuutta saavuttaa yhteisymmärrys teknisistä ja taloudellisista reunaehdoista

Kuva: Scanstockphoto