Miten talonrakentajat tai kiinteistöjen omistajat tekevät päätöksiä, kun he miettivät lämmitystä? Mistä he saavat tietonsa? Tämän kun tietäisi, niin olisi paljon vartija. Periaatteessa monet arvostavat faktoihin perustuvaa puolueetonta tietoa, mutta tästä huolimatta mielikuvat, tuttujen sanomiset tai tiedotusvälineissä tapahtuva keskustelu vaikuttavat päätöksentekoon. Ympäristöarvoillakin on merkitystä, vaikka kaikki vihreät ratkaisut eivät olisikaan niin vihreitä kuin niiden kuvitellaan olevan.

Tuoreessa tutkimuksessa tunkeuduttiin kaukolämpöyhtiöiden asiakkaiden ja sidosryhmien mielen syövereihin. Tavoitteena oli saada selville, mitä asiakkaat ja sidosryhmät ajattelevat kaukolämpöyhtiöistä ja millä tavalla ne tekevät päätöksiä lämmitystapa-asioissa.

Kohderyhmiksi valikoituivat rakennusalan suunnittelijat, konsultit ja päälliköt. Myös taloyhtiöiden isännöitsijöiden ja kuntien omaisuuden hallinnasta vastaavien mietteitä kuultiin. Mukaan pääsivät myös energia-asiantuntijat, joiden palveluita rakennuttajat nykyisin käyttävät.

Tutkimuksessa selvisi, että lämmitystavasta päättävä ja sitä suunnitteleva henkilö eivät aina ole yksi ja sama ihminen. Toinen merkittävä huomio on se, että suunnittelija ja päättäjä voivat ajatella asioista hyvinkin eri tavoilla. Suunnittelijoilla korostuvat tekniset seikat, päättäjillä mielikuvat. Viime kädessä päättäjän sana on kuitenkin painavampi. Sitä paitsi päättäjä voi asettaa suunnittelijalle jo alkumetreillä toiveita tai reunaehtoja, joiden mukaan suunnittelijan on toimittava.

Asukkaita ei aina kiinnosta

Kerrostaloasukkaalla ei aina ole minkäänlaista suhdetta kiinteistön lämmitystapaan. Kukaan ei ole sitä häneltä kysynyt — osa ei tiedä, millä tavalla koti lämpenee ja osaa ei edes voisi vähempää kiinnostaa. Valinnan on aikanaan tehnyt rakennuttaja ja sillä hyvä.

Saneerausikään ehtineissä kerrostaloissa asetelma on kuitenkin erilainen. Taloyhtiön hallitus ja taloyhtiön osakkaat voivat olla hyvinkin kiinnostuneita siitä, kuinka paljon lämmitysjärjestelmän uusiminen nostaa yhtiövastiketta. Valistuneet asukkaat osaavat myös pohtia lämmitystapojen ympäristövaikutuksista.

Ympäristövaikutukset ovat mukana myös toimistoja, liiketiloja tai teollisuustiloja vuokraavien yritysten arvoissa. Siksi ei ole yhdentekevää, millä tavalla yritysten vuokraamat tai ostamat kiinteistöt lämmitetään.

Mitkä asiat vaikuttavat?

Ilmastopolitiikan ja lämmityksen liitto vahvistuu — suuri osa kansakunnan käyttämästä energiasta kuluu jo nyt kiinteistöjen lämmitykseen. Ilmastopolitiikan aikana kansalliset päästövähennystavoitteet vyöryvät kuntien ja kaupunkien alueellisiksi tavoitteiksi. Täällä tavoitteet taas ohjaavat mm. rakentamista. Enää ei ole yhdentekevää millä tavalla rakennetaan ja minkälaisia energialähteitä valmistuvien kiinteistöjen lämmitykseen käytetään.

Ympäristöystävällinen rakentaminen ja elinkaariajattelu ovat tunkeutuneet myös rakennuttajien ja rakennusliikkeiden arkipäiväisiin strategioihin. Osa perinteisistä lämmitysmuodoista ei enää pärjää ja loppuja syynätään aikaisempaa kriittisemmin.

Kunnissa poliittinen paine voi olla kova — päästövähennystavoitteet on saavutettava ja siksi poliittinen paine kohdistuu myös rakentamiseen. Samalla asenneilmapiiri on muuttumassa: energiaa ja ympäristöä säästävät toimet saavat jo maksaa vähän enemmän kuin perinteiset keinot.

Kaikki kiinteistöjen lämmitystapojen parissa työskentelevät ammattilaiset toimivat eri tavalla kuin 20 vuotta sitten. He ovat valveutuneempia. Monet ovat valmiimpia ottamaan selvää asioista, mutta valmiita myös kuuntelemaan uusia ehdotuksia. Moni luottaa faktoihin, mutta silti päätöksiä tehdään myös mielikuvien varassa. Rakennuksen tilaaja voi esimerkiksi etukäteen ilmoittaa suunnittelijoille, että "meidän uuteen taloon tulee sitten aurinkopaneelit katolle" — vaikka niiden ympäristöystävällisyydestä muihin vaihtoehtoihin verrattuna ei olisi vielä mitään tietoa.

Aurinkopaneeleiden, maalämmityksen ja erilaisten lämpöpumppujen invaasio on saanut kaukolämmityksen ahtaalle — siitäkin huolimatta, vaikka kaukolämmitys on yhä ylivoimaisesti yleisin lämmitysmuoto uudisrakentamisessa. Tästä huolimatta uudet lämmitysmuodot ovat kansalaisten kestosuosikkeja ainakin kyselytutkimusten perusteella.

Lisäksi markkinahenkisyys on rynninyt lämmitysmarkkinoille. Uusia lämmitysmuotoja markkinoidaan aggressiivisesti ja tunteisiin vedoten. Kun puolestapuhujilla on kasvot, saavat ne myös huomiota tiedotusvälineissä ja keskusteluissa. Uudessa asetelmassa perinteinen kaukolämmitys voi näyttää vanhanaikaiselta ja teknispainotteiselta valinnalta.

Trendit osoittavat suunnan

Tutkimuksen yhteydessä tehdyt haastattelut ja työpajat paljastivat muutamia trendejä. Yksi niistä on ympäristöystävällisyyden korostuminen. Vihreät ratkaisut saavat huomiota ja vihreys on kiinnostavaa.

Vihreys ei ole kuitenkaan kaukolämmityksen ongelma, kunhan se kaivetaan esille ja tuotteistetaan. Yli puolet suomalaisesta kaukolämmöstä tuotetaan jo nyt päästöttömästi — siis vihreillä tavoilla. Muutos on ollut nopeaa ja ala on tarttunut uusiin menetelmiin ahnaasti.

Tästä huolimatta kaukolämpö tunnetaan parhaiten kivihiilen ja turpeen käytöstä. Onko jotain jäänyt kertomatta? Miksi kaukolämmön tuotannossa hyödynnettävät datakeskusten hukkalämmöt, kaupunkien jätevesistä imuroitava lämpö, metsäteollisuuden jäljiltä jäävien jätteiden polttaminen tai halvan tuulisähkön käyttö kaukolämmön tuotannossa eivät ole kiinnostavia asioita?

Ainakin yksi syy on se, että kukaan ei ole määritellyt mitä vihreä kaukolämpö on. Sähkökaupassa vihreät sertifikaatit, ympäristömerkityt sähkötuotteet, norppasähkö ja kymmenet muut eri tavoilla tuotteistetut vihreät sähkötuotteet ovat olleet arkipäivää jo vuosikaudet.

Toinen trendi on alueellisuuden korostuminen. Tulevaisuudessa kaupunginosat, korttelit tai yksittäiset kiinteistöt voivat olla energiaratkaisuiltaan hyvinkin yksilöllisiä. Samanlaisten kaukolämpöratkaisuiden tarjoaminen kaikkialle ei ole enää toimiva konsepti. Älyteknologia antaa mahdollisuuden yksilöllisiin ratkaisuihin tai hybridimalleihin, joissa kaukolämpö tekee töitä yhdessä muiden energiamuotojen kanssa.

Muita tutkimuksessa mainittuja trendejä ovat kaukolämpöliiketoiminnan eriytyminen puhtaaksi verkkoliiketoiminnaksi, tuotannoksi ja myynniksi — samaan tapaan kuin mitä on tapahtunut sähkötoimialalla. Lisäksi kaksisuuntaisen kaukolämpökaupan arvellaan yleistyvän.

Hyvä tuote — virittelyä kaivataan

Tutkimuksen perusteella kaukolämpöyhtiöillä on yhä käsissään erinomainen tuote, joka näyttää koko ajan muuttuvan ympäristöystävällisemmäksi. Sen vahvuuksia ovat helppous ja varmuus. Lisäksi kaukolämmitys on kulutuspiikit hyvin kestävä järjestelmä. Kaikesta hyvästä huolimatta kaukolämmityksen asiakastyytyväisyyden trendi on ollut tasaisesti laskeva.

Missä on mennyt pieleen? Ainakin viestinnässä ja markkinoinnissa. Tutkijat muistuttavat, että asiakkaita pitäisi kuunnella selvästi suuremmilla korvilla. Asiakkaat kaipaavat yhteistyötä ja odottavat kaukolämpöyhtiöiden osaavan tarjota myös vaihtoehtoisia kaukolämpöpaketteja tai osin aivan uusia ratkaisuita.

Miten kaukolämpöyhtiö reagoi esimerkiksi silloin, kun kiinteistö ilmoittaa haluavansa vaihtaa kaukolämmityksestä maalämpöön. Voitaisiinko silloin kehittää asiakkaalle nykyistä parempi kaukolämpöpaketti tai hybridiratkaisu, jossa kaukolämmitys olisi yhtenä osana — tai jotain aivan muuta. Entä jos kaukolämpöyhtiö poraisi maalämmityksessä tarvittavan reiän, jos siihen kaikesta huolimatta päädytään.

Tutkijat muistuttavat, että asiakkaiden odotuksissa on tapahtunut merkittävä murros. Se on jäänyt kaukolämpöyhtiöiltä huomaamatta. Yhtiöt ehkä kuvittelevat, että asiakas itse ottaa yhteyttä, jos siihen on tarvetta. Todellisuudessa taloyhtiöiden mielestä olisi silloin tällöin kiva kuulla, mitä uutta paikallisella kaukolämpöyhtiöllä on tarjolla, vaikka mitään ei juuri sillä hetkellä tarvittaisikaan.

— Jos kaukolämpöyhtiö on proaktiivinen taloyhtiöiden suuntaa, tulee kaukolämpöyhtiö tutuksi. Isännöitsijät eivät lähde neuvottelemaan kasvottoman kaukolämpöyhtiön kanssa, tutkimusraportissa todetaan.

Parhaimmillaan kaukolämpöyhtiö voi olla kiinteistön omistajan kumppani, joka tukee kiinteistön omistajaa tehokkaassa energian käytössä.

— Kaukolämpöyhtiön pitäisi osata kertoa, millä tavoilla kiinteistön energiankäyttöä voitaisiin tehostaa sen sijaan, että vain ilmoitetaan energiankäytössä tapahtuneita tilastollisia muutoksia, tutkimus muistuttaa.

Menneisyyden painava taakka

Kaukolämpöyhtiöiden sidosryhmillä on norsun muisti. Moni kiinteistön omistaja näyttää muistavan, miten kaukolämpöyhtiöt takavuosina torpedoivat taloyhtiöiden ehdottamat hybridiratkaisut hinnoittelupolitiikalla tai vetoamalla teknisiin esteisiin.

Historia kummittelee muissakin asioissa, vaikka tähän ei enää olisi aihetta. Esimerkiksi kaukolämmön hintamielikuva voi perustua kymmenen vuotta sitten tehtyihin rankkoihin korotuksiin. Siksi kaukolämmön hinnoittelun koetaan olevan yhä arvaamatonta ja vaikeasti ennustettavaa.

Näissäkin asioissa viestintä auttaa. Mielikuvat eivät muutu ja muistot eivät kaikkoa kuitenkaan hetkessä. Viestintä on pitkäjänteistä puuhaa ja strategisesti yhtä tärkeää kuin muutkin yhtiön toimet.

Tutkimuksen toteutti Innolink Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto