24.05.2018, kello 12.25

Metsähakkeen alamäestä huolimatta

Puu tuotti energiaa ennätysmäärän

Puu on tällä hetkellä Suomen merkittävin energialähde. Energian kokonaiskulutuksesta puulla katettiin viime vuonna jo 27 prosenttia. Lämpö- ja voimalaitoskäytössä saavutettiin uusi ennätys.

Puusta on muodostunut Suomen merkittävin energiaraaka-aine. Puun ahkera käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa perustuu metsäteollisuuden aktiiviseen toimintaan ja hyviin suhdanteisiin. Kun metsäteollisuudella menee hyvin, saavat myös energiayhtiöt enemmän poltettavaksi soveltuvia metsäteollisuuden sivutuotteista ja jätteitä. Viime vuonna puupolttoaineilla tuotettiin jo yli sata terawattituntia energiaa — enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tilastosta.

Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin lämpölaitoksissa ja voimalaitoksissa viime vuonna 19,9 miljoonaa kiintokuutiometriä. Ne tuottivat ennätysmäärän energiaa: 38,4 terawattituntia. Kiinteän puupolttoaineen käyttö voimalaitoksissa kasvoikin viime vuoden aikana kaksi prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Metsäteollisuuden sivutuotteita poltettiin viime vuonna voimalaitoksissa 11,7 kuutiometriä. Tämä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin — myös tämä on uusi ennätys.

Sivutuotteista merkittävin oli kuori. Sen käyttö kasvoi 7,7 miljoonaan kuutiometriin — kasvua neljä prosenttia. Erilaisia puruja käytettiin 2,8 miljoonaa kuutiometriä (kasvua 12 prosenttia). Teollisuuden puutähdehaketta paloi kattiloissa 1,2 miljoonaa kuutiometriä (kasvua 5 prosenttia).

Suhteellisesti eniten lisääntyi kuitenkin puupellettien ja brikettien käyttö — kasvua peräti 17 prosenttia. Kierrätyspuuta taas poltettiin aikaisempaa vähemmän: laskua kahdeksan prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Metsähakkeen käyttö supistui

Lämpökeskukset ja voimalaitokset käyttivät metsähaketta viime vuonna vähemmän kuin aikaisemmin. Metsähaketta käytettiin vain 7,2 miljoonaa kuutiota, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Metsähake on tällä hetkellä puupolttoaineiden rankinglistalla kakkosena ja puunkuori on ykkösenä. Viimeksi puunkuorta käytettiin metsähaketta enemmän vuonna 2010. Metsähake on nostettu Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tärkeimmäksi keinoksi lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan sen käyttö näyttää kuitenkin jämähtäneen paikoilleen.

Energiantuotannossa metsähaketta käytetään kahdella eri tavalla: sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä pelkkää kaukolämpöä tuottavissa lämpökeskuksissa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähakkeen käyttö supistui viime vuonna 7 prosentilla 4,6 miljoonaan kuutiometriin. Kaukolämmön tuotannossa metsähakkeen käyttö sen sijaan kasvoi neljä prosenttia. Lämmöntuotannossa metsähaketta kului 2,6 miljoonaa kuutiometriä.

Lisäksi pientalojen lämmitykseen metsähaketta käytettiin viime vuonna 0,7 miljoona kutiota.

Pienpuun käyttö kasvussa

Pienpuuta murskattiin lämpö- ja voimalaitoksiin sopivaksi hakkeeksi viime vuonna neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pienpuun käyttö saavutti jo neljän miljoonan kuutiometrin rajan.

Hakkuutähteiden käyttö sen sijaan supistui 10 prosentilla 2,3 miljoonaan kuutiometriin. Kantojakin käytettiin aikaisempaa vähemmän — 0,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä on peräti kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2016. Järeää runkopuuta päätyi voimalaitosten kattilohin viime vuonna 0,4 miljoonaa kuutiometriä.

FAKTA Näin puu tuotti energiaa vuonna 2017

— kiinteät puupolttoaineet 38 TWh
— mustalipeän polttoa 43 TWh
— puun pienkäyttö 17 TWh
— muut puupolttoaineet 2 TWh

teksti Petri Sallinen / pääkuva Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit