Bloomberg NEF:n (BNEF) yhteistyössä energianhallintayhtiö Eatonin ja energiantuotantoyhtiö Statkratin kanssa tuottaman selvityksen mukaan näiden kolmen avainalan energiankäytössä voidaan tehdä seuraavien 30 vuoden aikana vallankumous, joka johtaa jyrkkään hiilidioksidipäästöjen laskuun.

Raportissa ”Sähkön voimalla hiilineutraaliuteen” hahmotellaan todennäköisintä sähköistämispolkua sen perusteella, millaisia poliittiset kunnianhimotasot ovat tällä hetkellä keskeisissä Euroopan maissa kuten Britanniassa ja Saksa.

Voitaisiin tehdä suoria tai epäsuoria muutoksia

BNEF:n maailmanpolitiikan analyysien tekoa johtava Victoria Cuming sanoo, että sähköistäminen, tai joissain yhteyksissä käytetty termi energiankäyttösektoreiden yhdistäminen (sector coupling) voisi olla suurena apuna päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Siinä kun hyödynnettäisiin jo nyt sähköntuotannossa meneillään olevaa muutosta vähähiilisyyteen.

Sähköistämisen hyödyt näkyisivät myös siinä, että sillä voitaisiin tehdä joko suoria tai epäsuoria muutoksia. Suorat muutokset liittyvät jo nyt näkyvimmin liikenteeseen, jossa sähköiset ajoneuvot lisääntyvät – joskaan eivät vielä aivan toivotulla tavalla. Suoria muutoksia näkyy myös rakennusten puolella, erityisesti ilmalämpöpumppujen hyödyntämistä, mitä näkee osittain myös teollisuudessa.

Epäsuorat muutokset voivat liittyä vaikkapa 'vihreään vetyyn’, jota tuotetaan uusiutuvan sähkön aikaan saamalla elektrolyysilla. Vihreä vety toimisi sitten polttoaineena rakennusten lämmitykseen ja moniin teollisiin prosesseihin, joissa muutoin jouduttasiin käyttämään fossiilisia polttoaineita.

- Tarvitaan kuitenkin poliittisia päätöksiä, mikäli tällaisia muutoksia halutaan toteuttaa, Cuming toteaa ja jatkaa, että hallitusten olisi esitettävä kannustimia tai vaatimuksia, joilla leikataan rakennusten lämmityksen tuottamia päästöjä.

Lisäksi päättäjien olisi hänen mielestään osoitettava tukea sähköistämiseen liittyville demohankkeille ja kaadettava vihreän vedyn tuottamiseen liittyviä raja-aitoja. Poliitikkojen pitäisi myös miettiä, kuinka saada energian kuluttajat ja laajemmin koko yhteiskunta toimimaan niin, että he kokisivat olevansa keskeisessä osassa näiden alojen sähköistämisessä.

Sähköjärjestelmän olisi oltava nykyistä joustavampi

Tutkimuksessa arvioidaan, että sähköjärjestelmään tarvittaisiin 75 prosenttia lisää tuotantokapasiteettia vuoteen 2050 mennessä verrattuna siihen, jos mihinkään lisäsähköistämistoimiin ei ryhdyttäisi. Tarvittava lisäsähkö saataisiin enimmäkseen edullisesta tuuli- ja aurinkoenergiatuotannosta, raportissa päätellään.

Sähköjärjestelmän pitäisi olla myös nykyistä joustavampi sen takia, että lämmityksessä ja liikenteessä olisivat erilaiset energian kulutustavat. Samaan aikaan juuri sähköistetyt sektorit voisivat luoda uusia ’joustavuuden lähteitä’ muuttamalla kulutustapojaan, kunhan vain oikeat käytännöt ja teknologiat olisivat saatavilla.

Sähköllä voitaisiin näillä sektoreilla kattaa noin 60 prosenttia (suoraan ja epäsuoraan) niiden loppuenergian tarpeesta, kun sillä nyt katetaan vain noin 10 prosenttia. Mutta vaikka näinkin pitkälle päästäisiin, oltaisiin silti vielä varsin kaukana näiden alojen täydestä hiilineutraaliudesta. Niihin kun liittyy toimintoja, joiden tarvitsema energia on vaikea korvata sähköllä. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa lento- ja laivaliikenne, pitkän matkan maatieliikenne sekä korkeita lämpötiloja vaativat teollisuusprosessit kuten sementin ja teräksen valmistus.

Mikäli haasteet selätetään, kokonaispäästöt energia-, liikenne-, rakennus- ja teollisuussektoreilla putoavat 68 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2050. Ilman energia-alaa päästöjen pudotus on siis 60 prosenttia.

Tarvitaan joustavia sähkömarkkinamalleja

Raportti esittää, että päästövähennysten vauhdittamiseksi kansallisten hallitusten olisi esitettävä nykyistä kunnianhimoisempia toimenpiteitä kuten sähköistämisen edistämistä, mutta myös muita toimenpiteitä, esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoa, sen hyödyntämistä ja varastointia. Toimenpiteitä pitäisi osoittaa myös maatalouteen ja maankäyttöön.

BNEF:n pääanalyytikko Albert Cheungin mukaan on tärkeää, että hallitukset ja valvontaviranomaiset omaksuvat sähkömarkkinamallin, joka antaa tilaa tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden kehittelylle sekä sähkön varastointisuunnitelmille ja kysyntäjoustopalveluille.

- On välttämätöntä kattaa lisäsähkön tarve uusiutuville energialähteillä ja maksimoida sähköistämisen ilmastohyödyt niin pitkälle kuin mahdollista, Cheung jatkaa.

Statkratin ulkoisista suhteista ja strategiasta vastaava johtaja Henrik Sætness toteaa raportin vahvistavan sen, mitä sähköistäminen merkitsee hiilineutraaliuden saavuttamiselle ja uusiutuvan energian verrattomalle roolille siinä. Eteenpäin mentäessä uusiutuvat eivät ole vain osaratkaisu, ne ovat itse ratkaisu, Sætness lisää.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Bloomberg NEF