16.02.2016, kello 15.13

Elinkeinoelämän Keskusliitto EU-komission talvipaketista:

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto nousuun

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon edellytyksiä on parannettava, toteaa Elinkeinoelämän Keskusliitto. EU-komissio julkaisi tänään Energiaunioniin liittyvät aloitteensa, joista yksi on lämmitys- ja jäähdytysstrategia.

EU-komission tavoitteena on lisätä lämmityksen ja jäähdytyksen tehokkuutta unionin alueella. Samalla toiminnan ympäristöystävällisyyttä voidaan lisätä. Tämä on Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) mielestä hyvä linjaus.

— Hyvä, että EU-komissio vihdoin kiinnittää huomiota myös lämmitys- ja jäähdytyssektoriin, toteaa EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

— Rakennusten ja kiinteistöjen osuus energian loppukulutuksesta Euroopan unionin alueella on jopa 50 prosenttia. Rakennusten osuus aiheutuneista kasvihuonekaasupäästöistä taas on noin 30 prosenttia.

Tällä hetkellä rakennusten energiankäytöstä päästövähennystoimet kuitenkin kohdistuvat lähinnä sähköön, jonka osuus on vain neljännes kaikesta rakennusten käyttämästä energiasta. Suomessa myös kaukolämmön tuotanto on päästökaupan piirissä.

Ohlström muistuttaa, että Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaa on heikennetty toistuvilla veronkorotuksilla — siitä huolimatta, että yhteistuotantolaitokset tuottavat sähköä ja kaukolämpöä hyvällä hyötysuhteella. Yhteistuotannossa energiaraaka-aineesta saadaan enemmän irti energiaa kuin erillistuotannossa ja päästöt jäävätä vähäisemmiksi. Toisaalta tilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ei kannusta investoimaan yhteistuotantoon — alhainen sähkön hinta suosii erillistuotantoa yhteistuotannon sijaan. Yhteistuotantolaitoksissa syntyvä sähkö ei ole enää kilpailukykyistä.

— Tilanne on hankala ja ei-toivottava myös ympäristönäkökulmasta, Ohlström pohtii.

Ohlströmin mielestä mahdolliset ristiriidat Suomen kansallisten toimenpiteiden ja EU-komission tuoreen strategian välillä olisi perattava, jotta energiatehokas yhteistuotanto saisi ansaitsemansa taloudellisesti kannattavan toimintaympäristön.

— Tätä edesauttaa myös sähkömarkkinoiden markkinaehtoisuuden palauttaminen. Markkinaehtoisuutta lisäisi päästökaupan kanssa päällekkäisistä energiantuotannon tukimekanismeista luopuminen.

Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun fossiilisista polttoaineista siirrytään uusiutuvaan energiaan ja vähäpäästöisiin polttoaineisiin. Kulutushuippujen aikana taas voidaan käyttää lämpöakkuja, ja teollisuuden hukkalämpö voidaan ottaa tehokkaammin hyötykäyttöön, Elinkeinoelämän Keskusliitto visioi.

— Tällä tavalla myös sähköntuotannon ja kaukolämmön tuotannon päästöt vähenevät. Samalla uusiutuvaa energiaa voidaan käyttää aikaisempaa enemmän jo olemassa olevissa voimalaitoksissa, Ohlström muistuttaa.

— Toisaalta rakennusten energiatehokkuuden parantaminen vähentää niiden energiankulutusta.

EK:n mielestä yhteistuotannon ympärille olisi syytä kehittää älykkäitä energiapalveluita — tämä edistäisi yhteistuotannon kilpailukykyä. Todennäköisesti suomalaiselle voimalaitosten suunnittelu- ja automaatio-osaamiselle voisi olla Keski-Euroopassa käyttöä, jos muuallakin Euroopassa ryhdyttäisiin suosimaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

EU-komission tänään julkistama Energiaunioniin liittyvä ”talvipaketti” sisältää seuraavat aloitteet:

• lämmitys- ja jäähdytysstrategia
• kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudistus
• nesteytetyn maakaasun (LNG) strategia ja kaasun varastointi
• Jäsenmaiden ja kolmansien maiden energia-alan valtiosopimuksien tiedonvaihtomekanismin uudelleen tarkastelu eli IGA-päätös.

Kuva: Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit