Useita päiviä Helsingissä jatkunut pakkanen on lisännyt kiinteistöjen lämmityksen tarvetta. Samalla kiinteistöjen rakenteet ovat viilenneet. Lämmön kysyntää lisäsi torstaina myös Loppiaisen jälkeen avautuneet kaupat ja yritykset. Helsingissä lämmitettävä rakennustilavuus kasvaa joka vuosi aktiivisen uudisrakentamisen seurauksena.

Helsingissä energialiiketoiminnasta vastaavan Helen Oy:n sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset Salmisaaressa, Hanasaaressa ja Vuosaaressa toimivat täydellä teholla. Suurin osa eri puolilla kaupunkia sijaitsevista huippu- ja varalämpökeskuksista on myös käytössä. Niiden lisäksi yksi lämpöpumppulaitos tuottaa kaukolämpöä.

Helsingissä kaukolämmön kulutus vaihtelee vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen mukaan. Päivällä lämpöä tarvitaan enemmän kuin yöllä. Kun asukkaat heräilevät aamulla, lisääntyy lämmönkulutus nopeasti — lämpimän veden käyttö lisää kaukolämmitetyissä asunnoissa lämmön kulutusta. Liike- ja toimistokiinteistöjen käynnistyminen työpäivään lisää energiankulutusta omalta osaltaan.

Helsingissä lämpöä varastoidaan suuriin lämpöakkuihin, jotka ovat käytännössä vesisäiliöitä. Voimalaitoksilla niihin varastoidaan yöaikaan lämpöä, joka voidaan ottaa joustavasti käyttöön aamulla. Helsingissä lämpöakut sijaitsevat Vuosaaressa ja Salmisaaressa. Niiden yhteenlaskettu teho on 200 megawattia.

Helsingin rakennuskannasta 90 prosenttia lämmitetään kaukolämmöllä. Kaupungin kaukolämpöverkon pituus on 1300 kilometriä. Suomessa käytetystä kaukolämmöstä Helen Oy tuottaa noin 10 prosenttia.