01.02.2018, kello 14.54

Kaukolämpövuosi 2017

Uusiutuvan energian käyttö kasvaa kohisten

Biomassojen käytön kasvu ja hukkalämpöjen entistä tehokkaampi hyödyntäminen painoivat kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt jyrkkään laskuun viime vuonna.

Suomi käytti kaukolämpöä 33,2 terawattituntia vuonna 2017. Kaukolämmön käyttö on kasvanut Suomessa tasaisesti aina 1970-luvulta asti. Kaukolämmön käytön kasvun ennustetaan kuitenkin tasaantuvan ja pysähtyvän tulevaisuudessa. Tästä huolimatta kaukolämmön asiakasmäärät kasvoivat 1,5 prosenttia viime vuonna. Tällä hetkellä kaukolämmitys lämmittää 1,4 miljoonaa asuntoa, joissa asuu 2,8 miljoonaa suomalaista.

Viime vuonna kaukolämpöverkoihin liittyi reilut 2300 uutta kiinteistöä. Näistä vajaat 500 oli jostain toisesta lämmitysmuodosta kaukolämmitykseen vaihtaneita kiinteistöjä. Loput verkkoihin liitetyt kiinteistöt olivat uudisrakennuksia. Kaukolämmityksestä maalämpöön siirtyneitä kiinteistöjä oli 160 kappaletta. Kehitys on jo useamman vuoden ajan ollut viime vuonna tapahtuneen kehityksen kaltaista.

Uusiutuvien käyttö vähensi päästöjä

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet tasaisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen. Viime vuonna päästöt olivat 149 grammaa kilowattituntia kohti, kun 1980-luvulla ne olivat lähes 300 grammaa kilowattitunnilta. Vuoteen 2016 verrattuna päästöt olivat viime vuonna neljä prosenttia pienemmät.

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä vähentää turpeen ja fossiilisten polttoaineiden korvautuminen biopolttoaineilla ja hukkalämpöjen hyödyntämisellä. Erilaisia hukkalämpöjä saadaan teollisuusprosessien yhteydestä, jätevedestä ja savukaasuista. Biomassojen osuus kaukolämmön tuotannossa oli viime vuonna 36 prosenttia ja hukkalämpöjen osuus 9 prosenttia.

Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa oli viime vuonna 49 prosenttia. Näistä kivihiilen osuus oli 23 prosenttia, turpeen 14 prosenttia, maakaasun 10 prosenttia ja öljyn 2 prosenttia. Maakaasun ja turpeen käyttö vähenivät eniten, kivihiilen käyttö väheni prosentin. Biomassojen käytön kasvu korvasi erityisesti turpeen käyttöä.

Metsäpolttoaineet tärkeässä roolissa

Uusiutuvasta energiasta metsäpolttoaineet ovat tärkeimpiä kaukolämmön tuotannossa käytettäviä päästöttömiä polttoaineita. Niiden osuus oli viime vuona 18 prosenttia. Metsäpolttoaineita syntyy hakkuiden ja metsänhoidon yhteydessä. Tyypillisesti metsäpolttoaineet ovat metsäteollisuudelle kelpaamatonta aineista, joista tehdään haketta.

Teollisuuden puutähde — sahanpuru, kuori ja puukalikat — on toinen merkittävä metsäenergian lähde. Sen osuus kaukolämmön tuotannossa oli viime vuonna 12 prosenttia.

Kivihiilen käyttö hiipuu ja loppuu

Bioenergiasta on muodostunut merkittävin kaukolämmön tuotannossa käytetty polttoaine erityisesti maakunnissa. Lähes 90 prosenttia kaukolämpöä hyödyntävistä kunnista tuottaa kaukolämmön kotimaisilla energialähteillä — biomassoilla ja turpeella. Noin 70 prosenttia taas tuottaa lämmön uusituvalla energialla tai hukkalämpöjä hyödyntämällä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on keskittynyt muutamiin suurin kaupunkeihin. Suomessa on reilut sata kaukolämpöyritystä, joista lähes kaikki ovat kuntien omistamia.

Tiedossa olevien investointipäätösten perusteella kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa loppuu markkinaehtoisesti viimeistään 2030-luvulla. Vaasa, Porvoo, Vantaa ja Turku ovat jo investoineet kivihiilen syrjäyttäviin bio- ja jätevoimalaitoksiin. Lahdessa kivihiilen käyttö loppuu ensi vuonna, kun uusi biolämpölaitos otetaan käyttöön. Helsingissä taas Hanasaaren kivihiilivoimalaitos puretaan vuonna 2024 ja kaupungin pitäisi olla energiantuotannon osalta ilmastoneutraali 2030 luvulla. Näin on päätetty myös Vaasassa ja Espoossa.

Tarkempaa tilastotietoa kaukolämmöstä voi lukea täältä.

Kuva Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit