Black Metall on raskaan rokin armoton ja periksi antamaton tyylilaji. Laulujen tarinoissa kaikki menee pieleen — ja yleensä pahimmalla mahdollisella tavalla. Jos joku voi mennä pieleen, niin se myös menee. Synkistelyä säestää raskas melankolinen poljento, joka siirtää konserttitalon perustukset paikoiltaan ja saa sähköä artistien vahvistimiin syöttävät voimalaitokset hikoilemaan ja huokailemaan tuskissaan.

Raskas rock on vuosikymmenet vedonnut suomalaiseen kansanluonteeseen. Kun muu maailmaa pyörähtelee tekopirteiden discohilerallatusten tahdeissa tai toistelee rap-hokemia, ammennetaan Suomessa käyttövoimaa arkielämän haasteisiin raskaasta rokista. Suomeen on aina kannattanut tulla soittamaan raskasta rokkia — musiikkiteollisuuden suurista trendeistä piittaamatta.

”Hui kamala sentään — miksi tuollaista ympäristösaastetta pitää työntää eetteriin”, toteaa kukkahattutädiksi tunnustautuva naapurini. Naapuri ei kuitenkaan tiedä, että black metallin tai raskaan rokin elinvoimaa ei tuoteta mustaa kivihiiltä pureskelevalla voimalaitoksella — tuulisähkökin kelpaa, kunhan keikkapäivänä tuulee riittävästi. Isoisän hikisistä sukista uutettu biokaasukin sopii kaasua käyttävän sähkövoimalaitoksen polttoaineeksi.

”Onhan sitä olemassa akustistakin musiikkia”, naapuri yrittää selittää. Siis akustista black metallia tai raskasta rokkia? Katu-uskottavuutta ei tämän linjauksen jälkeen pelasta edes kolmen kilon painoinen niittirivistö farkkujen punteissa, jos musiikillinen ilosanoma pitäisi loihtia pimputtamalla nylonkielistä akustista kitaraa. Miten kaikki mahdollinen voisi mennä uskottavasti pieleen, jos taustalla pimputellaan kepeitä kevätniitylle tai leirinuoriolle sopivia sävelmiä. Rock and Roll voi äärimmäisessä hädässä rollata akustisesti — kiveä kovempi rock ei toimi ilman sähköä.

Pelastakaa meidät maailmalta ja tulevaisuudelta, jossa raskasta rokkia soitetaan akustisesti. Ilman sähköä rokilla ei ole sielua eikä voimaa. Mistä me suomalaiset sen jälkeen ammentaisimme potkua arkielämään, jos raskasta rokkia ei olisi. Raskaan rokin legendan Motörheadin edesmennyt basisti Lemmy Kilmister ei tunnetusti juonut koskaan maitoa, mutta soitti sähköbassoa eläimellisesti.

Sähkön Päivää vietetään 23.1.2016. Seuraa päivän tapahtumia twitterissä #Sähkönpäivä.