Työ ja elinkeinoministeriö julkaisi torstaina Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tekemän selvityksen pitkän aikavälin päästökehityksestä. Selvityksen mukaan Suomi voi olla hiilineutraali vuoden 2040 paikkeilla. Olin kuuntelemassa tiedotustilaisuutta ja tein muutaman havainnon.

Toteutuakseen kehitys edellyttää muun muassa yhteiskunnan eri sektoreiden, kuten liikenteen ja teollisuuden, voimakasta sähköistymistä. Koska yhteiskunta tarvitsee puhdasta sähköä nykyistä enemmän, on kaikkien puhtaiden sähköntuotantomuotojen investointiedellytyksistä huolehdittava. Jatkossa eri sähköntuotantomuotojen keskinäinen nokittelu tai päättäjien pähkäily siitä mitä tuotantoa pitää rakentaa on joutavaa. Pähkäily pitää käyttää siihen, miten yritykset saadaan tekemään investointeja Suomeen sen sijaan, että tulevaisuudessa tuotaisiin muulta jopa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä Suomeen.

Tällä kokemuksella itseäni ei yllättänyt tälläkään kertaa se, että kaukolämmöstä tai lämmittämisestä ei tilaisuudessa juuri puhuttu. Kaukolämpö on kuitenkin tulevaisuudessakin kaupungistuvan Suomen lämmittämisen selkäranka, vaikka kulutus pieneneekin rakennusten energiatehokkuuden parantumisen myötä.

Tulevaisuuden energiajärjestelmässä kaikilla eri tuotantomuodoilla, varastoilla sekä kulutusjoustolla on oma paikkansa. Olemassa oleva päästöjen hinnoittelu pitää huolen siitä, että investoinnit tehdään aina hiilineutraaliin tuotantoon. Toisaalta toimivat markkinat taas huolehtivat siitä, että tarjontaa tulee yhtä paljon kuin on kysyntää kunakin hetkenä.

Selvityksen yhteydessä tehtiin myös laaja kysely kansalaisille ilmastonmuutoksesta. Kyselyn perusteella kansalaiset näyttävät pitävän ilmastonmuutoksen hillintää tärkeänä tavoitteena ja katsovat, että Suomen on kannettava vastuunsa. Kansalaiset eivät näytä haluavan aggressiivista veropolitiikkaa, tukia tai kiltoja päästövähennyksiä vauhdittamaan. Ehdottomia yksittäisiin polttoaineisiin kohdistettuja kieltojakaan ei VTT:n selvitys osoita välttämättömäksi hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi.

Kansalaiset ovat mielipiteissään ja VTT on mallinnuksessaan samaa mieltä siitä, että päästöjen vähentämiseksi tarvitaan uutta teknologiaa. Tämä on vakava viesti päättäjille: valtiolta ja yrityksiltä vaaditaan merkittäviä panostuksia — kokonaisia ohjelmia — tutkimukseen, kehitykseen ja näiden pohjalta syntyvien teknologioiden kokeiluihin.

Yli 85 prosentin päästövähennystavoitteet vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta edellyttävät merkittävää teknologiakehitystä. VTT on laskenut lähes kaikissa skenaarioissaan bioenergian yhteydessä tapahtuvan hiilidioksidin (bio-CCS) talteenoton varaan.

Yhteistä kaikille viime vuosina julkaistuille vähähiilisyysskenaarioille onkin se, että tarvittavat päästövähennykset edellyttävät jonkun sellaisen teknologian laajamittaista käyttöönottoa, jota yrityksillä ei ole käytettävissä. Yritysten ja yhteiskunnan panokset olisikin käytettävä tämän ongelman ratkaisemiseen sen sijaan, että rahat verotetaan valtiolle ja oikeushenkilöitä syyllistetään lain nojalla.

Antti Kohopää
kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Energiateollisuus ry:ssä