Saksan energiakäänteellä on neljä perusjalkaa. Ensimmäinen ja tärkein on päästöjen vähentäminen 80—95 prosenttia vuoden 1990 tasosta 2050 mennessä. Tähän on tarkoitus päästä lisäämällä uusiutuvaa energiaa kattamaan 80 prosenttia maan energiantuotannosta ja lisäämällä energiatehokkuutta ja kysyntäjoustoja. Tämä kaikki on tarkoitus tehdä samalla, kun maa sulkee ennenaikaisesti ydinvoimansa, jolla energiakäänteen alussa vuonna 2000 tuotettiin yli 80 prosenttia Saksan puhtaasta sähköstä.

Vaikka Saksa onnistuisikin siinä kaikkein helpoimmassa, eli ydinvoimaloiden sulkemisessa poliittisella päätöksellä 2022 mennessä, muut tavoitteet näyttävät karkaavan. Energiatehokkuus ja päästövähennykset esimerkiksi liikenteessä ovat jääneet tavoitteista. Saksan hallinto päätti juuri, että se rajoittaa uusiutuvien rakentamista, jotta kustannukset pysyvät edes jotenkin hallinnassa ja jotta sähköverkkoa ehditään kehittämään vastaamaan kasvavia joustotarpeita. Uudet rajoitukset pitävät käytännössä huolen siitä, että uusiutuvilla saadaan hädin tuskin korvattua poistuva ydinvoimakapasiteetti. Jo ennen energiakäänteen ensimmäistä ja helpointa välitilinpäätöstä, tavoiteltua 40 prosentin päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä, Saksa näyttää epäonnistuvan pahasti.

Tämä siitäkin huolimatta, että Pariisin ilmastosopimuksen myötä EU-maiden nykyisetkin tavoitteet ovat aivan liian kunnianhimottomia. Länsimaiden tulisi vähentää energiasektorin päästöjä jopa kymmenen prosentin vuosivauhtia, jos ja kun kehittyville maille suodaan edes jonkinlainen mahdollisuus nostaa elintasoaan fossiilisten polttoaineiden avulla. Saksan kymmeniä miljardeja maksanut energiakäännös on pystynyt alle prosentin vuosivauhtiin.

Energiakäänteen yksi tunnusomainen ominaisuus on se, että suljetaan ydinvoimaa ja rakennetaan sen tilalle uusiutuvia sekä parannetaan energiatehokkuutta. Ilmaston kannalta tällöin pysytään parhaimmillaankin paikallaan. Jos resurssit käytettäisiin fossiilisten korvaamiseen kaikilla vähäpäästöisillä ratkaisulla, olisi tulos ilmaston kannalta paljon parempi.

Tästä huolimatta eritoten ydinvoimavastaiset tahot levittävät Saksan energiakäännettä ympäri maailmaa. Sveitsissä äänestetään paikallisten vihreiden aloitteesta vuoden lopussa ydinvoimaloiden lopullisesta sulkemisesta ennenaikaisesti. Kaliforniassa ympäristöjärjestöt sopivat suljettujen ovien takana Diablo Canyon -ydinvoimalan sulkemisesta 2025 mennessä, kauan ennen käyttöiän umpeutumista. Ruotsissa eritoten ympäristöpuolue yritti ajaa ydinvoimalat taloudellisesti kannattamattomiksi ydinvoimaveron ja avokätisten uusiutuvien tukijärjestelmien myötävaikutuksella. Ranskassa on säädetty laki, että tulevaisuudessa vain 50 prosenttia sähköstä voidaan tehdä ydinvoimalla. Kotosuomessakin TEM ottaa tarkasteluun 100 prosenettia uusiutuviin perustuvan energiaskenaarion, aivan kuin tavoitteena ei olisi päästöjen vähentäminen, vaan uusiutuvien lisääminen.

Ruotsi, Ranska ja Sveitsi ovat kaikki puhdistaneet sähköverkkonsa jo 1980-luvulla. Ne olisivat oivassa asemassa siirtyä seuraaviin toimenpiteisiin, eli teollisuuden ja liikenteen puhdistamiseen. Suomi on pian samassa tilanteessa. Silti kaikissa näissä maissa suunnitellaan lähinnä jo puhdistetun sähköverkon rakentamista uudelleen. Hinta tälle soutamiselle ja huopaamiselle sekä euroissa että ilmastovaikutuksissa tulee olemaan valtava.

Ilmastosta huolissaan olevat, mutta keinoja mielivaltaisesti esimerkiksi vain uusiutuviin energialähteisiin rajaavat tahot ovat yhä enemmän osa ongelmaa. Heidän kannanottonsa ja ehdotuksensa vievät usein uskottavuutta koko ilmastotutkimukselta, eivätkä ne ole linjassa varteenotettavien organisaatioiden suositusten kanssa. Lähinnä sähköntuotannon ympärillä pyörivät, usein heikkolaatuiset skenaariot ja keskustelu takaavat riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista pitkälle tulevaisuuteen. Todellisuudessa kahden asteen lämpenemisen ikkuna on käytännössä jo sulkeutunut. Olisi korkea aika keskittyä kaiken vähäpäästöisen energiantuotannon mahdollistamiseen ja rakentamiseen, ja korvata nimenomaan fossiilisia polttoaineita, ei muita vähäpäästöisiä energiamuotoja. Suomella on tähän hyvät lähtökohdat, sillä täällä on vältetty pahin ydinvoimahysteria. Tärkeintä on päästöjen vähentäminen mahdollisimman tehokkaasti, ja se onnistuu parhaiten käyttämällä kaikkia työkaluja niiden vahvuuksien mukaan.

Rauli Partanen
kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tiedekirjailija