16.06.2016, kello 13.47

Halvan öljyn vitsaus

Halpa öljy ja siitä kiertyvä fossiilisten polttoaineiden alhainen hintataso aiheuttavat monella taholla ongelmia. Päästökauppa ei toimi. Sähköntuotanto ei kannata. Öljylaman takia myös biosähkön tukia joudutaan leikkaamaan, koska markkinoille rynnivä subventoitu sähkö syö perinteisen sähköntuotannon viimeisenkin kilpailukyvyn.

Tuuli- ja aurinkosähkön käsistä karanneeseen subventointiin on kyllästytty eri puolilla maailmaa. Suomessakin pohditaan alhaisen markkinasähkön hinnan avulla hulppeiksi kohonneiden tuulisähkön tukien leikkaamista. Muut näyttävät meille esimerkkiä. Saksassa puhutaan jo ilmastopolitiikan massiivisesta alasajosta, kun aurinko- ja tuulisähkön tukijärjestelmiin suunnitellaan merkittäviä muutoksia. Sama suuntaus on vallalla muuallakin Euroopassa. Rajuja leikkauksia on tekeillä muun muassa Puolassa ja Norjassa. Jälkimmäisen liittyminen rintamaan kertoo olennaisen. Jopa vesisähkö on ahtaalla edullisen tuulisähkön kanssa. Sitä pidetään yhtenä pääsyyllisenä siihen, että sähkön hinta on Norjassa alemmalla tasolla kuin kertaakaan tällä vuosituhannella.

Tuuli- ja aurinkosähkön tukijärjestelmien purkamisella on monenlaisia, myös ei toivottuja seurauksia. Saksassa fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön tulevaisuuden näkymien arvellaan kohentuvan. Tämä ei tietenkään ole tuoreen ja kunnianhimoisen YK:n ilmastosopimuksen mukaista, kuten eivät monet muutkaan toimet ja suunnitelmat, joiden avulla valtiot pyrkivät bioenergiatavoitteisiinsa. Monet toimet uhkaavat vähintäänkin välillisesti Suomen sähköhuoltoa. Se, että Saksa aikoo sulkea kahdeksan ydinvoimalaansa seuraavan viiden vuoden aikana, vaikuttaa myös Pohjoismaiden yhteisiin sähkömarkkinoihin.

Ruotsin, joka oli alkutalven sähkön huippukulutuksen aikana Suomen turva, näkymä on vieläkin huolestuttavampi. Länsinaapurin kymmenen ydinvoimalaitoksen yhteinen tuotantoteho on 9 000 megawattia. Tuotanto on kannattamatonta, sillä tuotantokustannukset ovat selvästi korkeammalla tasolla kuin sähkön hinta. Kaiken lisäksi ydinvoimalle on säädetty seitsemän euron tehovero jokaiselta tuotetulta megawattitunnilta. Tilanteen kriittisyydestä kertoo se, että Vattenfall ja Uniper aikovat sulkea ydinvoimalansa vuoteen 2020 mennessä, ellei tehoveroa poisteta.

Tästäpä soppa syntyisi. Sähkön tarjonta ei vastaisi Ruotsissa alkuunkaan kysyntää. Fossiilisesti tuotetun sähkön rooli kasvaisi huimasti ja päästöt kasvaisivat tavalla, joka tekisi Ruotsin päästötavoitteista kaukaisia haaveita. Seuraamukset olisivat myös Suomelle kohtalokkaita, sillä kyseessä olisi pohjoismaiden sähköjärjestelmän romahdus. Suomi jäisi vaille tuhansia megawatteja, joilla yhteiskuntaa on sähkön huippukulutuksen aikana pyöritetty. Talven huippupakkaset eivät aina osu Venäjän pitkien juhlapyhien aikaan.

Maailmalta löytyy runsaasti muitakin kehityspiirteitä, jotka saavat tuskailemaan energiapolitiikan tekojen ja tavoitteiden ristiriitaa. Aurinkosähkö yleistyy huimaa vauhtia kehittyvissä maissa, missä se kannattaa ilman tukiakin. Kyynikko muistuttaa kehittyvien maiden sähkön kulutuksen kasvavan samaa tahtia kuin aurinkosähkön tuotanto kasvaa. Maailman markkinat ovat kuitenkin houkuttelevia, sillä uusiutuvan energian investointeihin käytetään tänä vuonna noin 350 miljardia euroa.

Päästökaupan lipunkantajana esiintynyt EU on eksynyt energian tukiviidakkoon, jonka ovat aiheuttaneet energiamarkkinoiden ennustamisen mahdottomuus ja vimmainen tavoite lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Syystäkin haikailu markkinaehtoiseen energian tuotantoon saa aina vain enemmän kannattajia. Kerettiläiset tohtivat jo toivoa öljyn tynnyrihinnan nousevan sataan taalaan. Ja simsalabim! Päästökauppa virkoaisi, biosähkö olisi kilpailukykyistä ilman tukia ja sähkön tuotanto olisi kannattavaa liiketoimintaa.

Markku Niskanen
vapaa toimittaja

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit