Itävallan tavoitteena on tuottaa kaikki sähkö hiilidioksidineutraalisti uusiutuvalla energialla jo vuonna 2030. Alppimaan tavoite on haastava. Maassa ei ole ainuttakaan ydinvoimalaitosta, mutta toisaalta tällä hetkellä jo 85 prosenttia sähköstä tuotetaan hiilivapaasti.

Itävallan asettamalle tavoitteelle on syytä nostaa hattua, sillä EU pyrkii kasvattamaan uusiutuvan energian osuuden vähintään 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomi puolestaan aikoo olla hiilineutraali koko energiatuotannon osalta vuonna 2050. Äskettäin saatiin kuitenkin kylmää vettä niskaan, kun tieto Suomen kivihiilen käytön kasvusta peräti 30 prosentilla viime vuoden aikana tuli julkisuuteen. Tosin kovia kasvulukuja selittää vertailuvuosi 2015, jolloin kivihiiltä kului poikkeuksellisen vähän. Suomalaisten puolustukseksi voidaan lukea sekin, että vuonna 2016 poltetun kivihiilen määrä on lähes kolmanneksen pienempi kuin keskimäärin 2000-luvulla. Silti uutinen hätkähdytti — trendi on vääränsuuntainen.

Mutta nyt takaisin Itävaltaan. Sikäläisen voimalaitoskartan selaaminen avartaa — voisivatko suomalaisten ottaa siitä esimerkkiä? Itävallassa on hieman yli 400 tuulivoimalaitosta, joiden yhteistehon on 2347 megawattia. Suomessa oli vuoden 2016 lopulla 387 tuulivoimalaitosta. Niiden yhteenlaskettu teho on 1055 megawattia. Sähköverkkoon kytkettyjen aurinkopaneelijärjestelmien määrä alppimaassa sen sijaan on huikea — 20 656 kappaletta. Ne tuottavat sähkön 568 megawatin teholla. EU-maista Itävalta hyödyntää suhteellisesti eninten aurinkoenergiaa. Aurinkokeräimiä on jo lähes joka viidennessä pientalossa.

Itävallan pienvesivoimalaitosten tehon on 428 megawattia. Tällaisia laitoksia maassa on peräti 1909 kappaletta. Suomessa alle kymmenen megawatin tehoisia pienvesivoimalaitoksia on alle 130 kappaletta. Sähköä tuottavia pieniä biomassa- ja biokaasuvoimalaitoksia Itävallassa on lähes joka kylässä — yhteensä 600 kappaletta. Polttoaineina ne käyttävät haketta ja sähkön lisäksi monet niistä tuottavat myös lämpöä. Itävallan vahvasti hajautettu ja monipuolinen vihreä energiajärjestelmä tuotti vuonna 2015 sähköä vajaat 9,2 gigawattituntia. Energiajärjestelmän arvoketjuineen työllistää yli 200 000 henkeä.

Itävallalla on samat viiteympäristön aiheuttamat ongelmat kuin Suomellakin. Helmikuussa ilmestyneen itävaltalaisen Profil -talousaikakauslehden mukaan Euroopan unionin sähkömarkkinoilla on 100 gigawatin verran ylituotantoa, mikä on noin neljä kertaa enemmän kuin koko Itävallan sähköntuotantokapasiteetti. Tilanne on vaikuttanut myös itävaltalaisten investointihaluihin — uutta sähköntuotantokapasiteettia ei maahan synny nykyisessä markkinatilanteessa ilman yhteiskunnan tukia. Itävalta on yrittänyt parantaa tilannettaan sillä, että alppimaa ei tuo maahan ulkomailta ydinvoimalaitoksilla tuotettua sähköä.

Itävallassa tuulivoimalaitoksille on rakennettu tariffitukijärjestelmä, jonka on luvattu toimivan vuoteen 2030 asti. Tukea saavat myös aurinkoenergialla ja biomassalla sähköä tuottavat laitokset. Syöttötariffijärjestelmää muistuttava tukijärjestelmä on kuitenkin kallis ja tehoton. Nyt järjestelmään on päätetty tehdä muutoksia, mikä on jo ehtinyt keskeyttää muutaman sadan biosähköä tuottavan uuden voimalaitoksen suunnittelun. Tämä on vähentänyt myös sijoittajien haluja investoida uusiutuvan sähkön tuotantoon. Kaikki tämä vaikeuttaa Itävallan ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden toteuttamista.

Uusi vesivoimalaitoksia Itävallassa sen sijaan rakennetaan edelleen — myös kaupungeissa. Esimerkiksi Salzburgin keskustassa purettiin vuonna 2013 vanha rakennus Mozartin syntymäkodin läheltä uuden vesivoimalaitoksen tieltä. Itävallan lainsäädännön mukaan kaikkiin uusiin vesivoimalaitoksiin on rakennettava kalatie.

Markku Niskanen
kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tietokirjailija