04.03.2015, kello 10.34

Musta valkoiseksi

"Suomi hännillä uusiutuvan energian vertailussa", huutaa YLE uutisessaan. Talouselämä julistaa samaa sanomaa sanoin "Suomelle surkea sijoitus uusiutuvan energian vertailussa". Hieraisen silmiäni. Nipistän itseäni — olen kyllä hereillä! Mistä nämä artikkelit kirjoittavat? Minähän veroissani maksan tämän uutisoinnin, jonka odotan tuovan tietooni asioita, joita on hyvä tietää ja joista vaikkapa huolestua tai iloita.

Pitäisikö minun nyt olla huolissani, että asun uusiutuvien kehitysmaassa? Maa, jossa puu on tärkein energialähde ohi öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden? Neljännes maamme energiasta tulee uusiutuvasta metsästä - kestävästi. Sähköstämme 40 % on uusiutuvaa: vesi- ja tuulivoimaa sekä puusta yhteistuotannossa, korkealla hyötysuhteelle tuotettua sähköä kauko- tai prosessilämmön kanssa. Lämmitysmarkkinoista kaukolämmöllä lämpiää puolet rakennuskannasta, ja tästä lämpömäärästä kolmasosa on uusiutuvilla tuotettu. Lisäksi rakennuskohtaisesti vielä hyödynnetään uusiutuvia niiden lämmityksessä.  Suomessa ei ole kaasulämmitystä, kuten niin yleisesti muualla Euroopassa.

Tämä uusiutuvien määrä on saavutettu pitkäjänteisellä energiapolitiikalla ja melko markkinaehtoisesti, kohtuullisilla taloudellisilla tuilla. Konsulttitalo EY on nyt laskenut indeksin, jonka mukaan meillä uusiutuvien asema on Suomessa huono. Mutta tämä indeksi ei mittaakaan uusiutuvien määrää vaan toimintaympäristön taloudellista houkuttelevuutta. Mittari kertoo, missä on kannattavinta investoida uusiutuviin. Se ei mittaa itse saavutuksia.

Euroopassa ensimmäistä sijaa pitää Saksa, mikä selittää indeksistä jotakin. Kun puhutaan uusiutuvien houkuttelevuudesta, voin uskoa, että Saksaan on houkuttelevampaa rakentaa uusiutuvaa kuin Suomeen. Takaahan Saksa 20 miljardin euron vuosittaisilla tukipaketeilleen hyvät tuotot uusiutuvilla tuotetulle sähkölle. Alkuun takasi jopa niin hyvät, että sähköä ei kannattanut aurinkopaneelista käyttää itse, vaan myydä se verkkoon takuuhinnalla ja ostaa halvempaa kotitalouden käyttöön valtakunnan verkosta. Asiakas maksaa siellä sähköstään yli kaksi kertaa niin paljon kuin meillä Suomessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kuitenkin reilusti pienempi.

Suomen talous on pienentynyt nyt kolmatta vuotta, kertoo samainen valtakunnan media YLE. Meillä leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista. Jos houkuttelevuuden mittarina on, kuinka suuret tukiaiset uusiutuvalle energialle voi jossain maassa saada, olen vain iloinen Suomen vaatimattomasta sijoituksesta. Siksi meillä on markkinat sähkölle ja lämmitykselle, jotta asiakkaat hyötyvät kilpailluista hinnoista ja yritykset voivat tehdä liiketoimintaa näillä tuotteilla.

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Musta valkoiseksi?

Uutisessa puhutaan uusiutuvaan energiaan liittyvien investointien houkuttavuudesta sekä uusiutuvan energian kehittymismahdollisuuksista. Jos vertailtaisiin nykytilaa (kuten sinä vertaat) Norja olisi varmaan aika korkealla listalla, koska tuottaa vesivoimalla 96% sähkösta. Haluat ilmeisesti tahallaan sekoittaa uusiutuvien aseman Suomessa ja uusiutuvien energialähteiden investointimahdollisuudet?

Ja jos puhutaan investoinneista, kuinka paljon lisää Suomeen voi investoida vesivoiman muodossa? Entä kuinka paljon voimme lisätä kestävästi puuenergian käyttöä?

Päteekö päätelmäsi tukien vaikutuksesta listalla sijoittumiseen myös Ranskan (sija 7.) ja Ison-Britannian (sija 8.) hyvään sijoitukseen listalla?

- ti maalisk. 10 12:02:47 2015

Kiitos kommentista – mukavaa saada palautetta!

Kuten kolumnistani käy ilmi, se lähti liikkeelle yllättävästä otsikoinnista, jonka tämä EY:n indeksin julkaiseminen sai aikaan. Sellaisenaan otsikot olivat omiaan johtamaan lukijoiden ajatukset harhaan, jos ei ole perillä Suomen energiajärjestelmästä eikä malta lukea pidemmälle, mitä uutinen itse asiassa koskee. Halusin korostaa, että Suomi ei ole hännillä uusiutuvassa energiassa, vaan yksi maailman johtavista maista. Olen siitä myös ylpeä!
Itse indeksi käsitteli ainoastaan uusiutuvilla tuotettua sähköä, ja arviointiperusteena oli investointiympäristön houkuttelevuus. Meillä bioenergian käyttö on rakennettu niin teollisuus- kuin kaukolämpöyhteistuotannon varaan. Suuressa roolissa on lämpö, jonka tuottamisessa bioenergiaa voidaan hyödyntää kestävästi huomattavasti nykyistä enemmän - samoin liikenteessä. Kumpikaan näistä sektoreista ei ollut vertailussa mukana. Bioenergian hyödyntäminen sähköntuotannossa ei puolestaan tarvitse mittavia investointeja, koska puulla voidaan korvata muita polttoaineita olemassa olevissa laitoksissa. Sekin on vain hyvä, vaikka ei indeksin osalta sijoitustamme nostakaan.
Isoissa maissa on isot markkinat ja laajat resurssit. Kommentissa mainittu Iso-Britannia aikoo muun muassa rakennuttaa kalliimmalla takuuhinnalla maahan ydinvoimaa kuin me täällä Suomessa syöttötariffin ”porkkanahinnalla” tuulivoimaa. Tuet muulle tuotannolle ovat vieläkin avokätisempiä. Ydinvoimaan meillä investoidaan markkinaehtoisesti.
On totta, että Suomi menestyi heikosti myös kommentissa kysytystä syystä: vesivoima on jo pitkälti rakennettu. Lisäksi meillä ei ole aalto- eikä vuorovesivoimaan edellytyksiä, myös aurinkoa on vähemmän kuin monissa muissa maissa.
Vaikka ylpeä tilanteestamme olenkin, en toki näe, että kaikki on valmista. Paljon on tehtävää, jotta pääsemme tavoitteeseemme hiilineutraalista sähköstä ja kaukolämmöstä. Myös uusiutuvien energialähteiden osalta olemme pohtineet edistymisen hidasteita. Työtä on jäljellä!

- ma maalisk. 16 15:38:28 2015