Kesän säät ovat olleet vaihtelevat ja varsin poikkeukselliset, mutta rajuilta ukkosmyrskyiltä ja pitkiltä sähkökatkoksilta on vältytty koko maassa. Aurinkoisen loppukesän jälkeen voi kuitenkin nopeastikin tulla uusia yllätyksiä ja vaikka kovia syysmyrskyjä.

Sähköverkkoyhtiöt ja sähköverkostourakoitsijat ovat paljon miettineet, miten ne voivat järkevästi varautua mahdollisiin sähkönjakelun ilmastollisiin suurhäiriöihin. Suuri osa verkkoyhtiöistä on ulkoistanut verkonrakennus- ja huoltotoiminnot. Henkilöstöä on käytössä rakennus- ja tilauskantaa vastaavasti. Tavanomaisia tilastollisia verkostohäiriöitä varten on olemassa hyvät perusvalmiudet. Suurhäiriöissä joudutaan kuitenkin käytännössä aina tilaamaan korjausvoimia vakiourakoitsijoiden lisäksi naapuriyhtiöiltä tai jopa toiselta puolen maata.

Säätiedotukset ovat tarkentuneet. Kuitenkin lähes aina ilmastollisten suurhäiriöiden vaikutukset ja vaikutusten laajuus ovat olleet ennalta-arvaamattomia. Suurhäiriöiden resurssitarve selviää vasta, kun lopulliset seuraukset ovat näkyvissä. Viime tammikuussa Pohjois-Karjalassa ja Savossa parinkin lämpöasteen muutos olisi poistanut koko tykkylumiongelmat. Sen sijaan pienessä pakkasessa lumi jäätyi yhä uudelleen johtimiin usean viikon ajan. Tuulen puuskaisuuden ja sen seurauksien laajuuden ennustaminen on myös käytännössä osoittautunut lähes mahdottomaksi.

Kysymys hädästä ja hätätyöstä on noussut esille sähköverkkojen suurhäiriöiden korjaustöiden yhteydessä. Minkälaisia tilanteita varten työaikalainsäädännön hätätyömenettelyt on tarkoitettu? Näkemykset lainsäädännön perusteista ja käytännön tarpeista vaihtelevat. Verkkoyhtiöillä, verkostourakoitsijoilla ja työsuojeluviranomaisilla on erilaisia mielipiteitä. Eikö esim. sähkön, lämmön ja valon puuttuminen pakkaskautena oikeuta tekemään hätätyötä poikkeuksellisen laajan ja pitkäaikaisen suurhäiriön korjaustöissä, jos mummoja ja pappoja jo joudutaan evakuoimaan kyliltä?

Ammattitaitoiset asentajat ovat suurhäiriöissä osoittaneet vahvaa sitoutumista työhön ja halua tehokkaaseen toimintaan. Työturvallisuuden tai jaksamisen kustannuksella verkostotyön kaltaista raskasta ja ammattitaitoa vaativaa työtä ei kukaan saa eikä kenenkään kannata tehdä tai teettää.

Kullakin työnantajalla on lain puitteissa oikeus ja velvollisuus itse harkita hätätyön tarvetta ja edellytyksiä omien työntekijöidensä osalta. Verkostourakoitsijoilla yhdessä asentajien ja verkkoyhtiöiden kanssa on paikanpäällä parhaat tiedot arvioida tilanteen kriittisyys. Hätätyön lainmukaiset perusteet on tarpeen kirjata entistä huolellisemmin viranomaisille tehtäviin ilmoituksiin. Ongelmaksi on muodostunut, että työsuojeluviranomaisten ilmoituksiin perustuvat johto-päätökset hätätyön tarpeesta vaihtelevat eri alueilla ja että arviot annetaan vasta työsuoritusten jälkeen.

Energia-alan toimijoiden ja työsuojeluviranomaisten edustajien kesken pitää löytää yhtenäiset näkemykset ja valtakunnalliset menettelytavat, joilla mahdollisten suurhäiriöiden korjaustyö saadaan mahdollisimman nopeasti ja järkevästi tehdyksi.