Suomi on sähköautoilun kehitysmaa, joka on pudonnut pahemman kerran muun maailman kyydistä. Esimerkiksi Norjassa on jo sata kertaa enemmän sähköautoja kuin Suomessa. Takuuvarma tulevaisuuden kuva on kuitenkin selvä: sähköstä tulee liikenteen käyttövoima kiihtyvällä vauhdilla.

Samaan aikaan EU:n suunnittelemat päästötavoitteet työntävät Suomea kohti sähköistä tulevaisuutta, jossa haasteena on liikenteen päästöjen vähentäminen. Sähköautoilu on päästötöntä, mutta polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla vähentää päästöjä vain silloin, kun liikenteen sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla tai ydinvoimalla.

Suomen mahdollisuudet edistää liikenteen sähköistymistä eivät kuitenkaan ole huonot. Miljoonalla autopaikalla on jo töpseli polttomoottoriauton lohkolämmitintä varten. Vanhan järjestelmän päivittäminen akkujen lataamiseen soveltuvaksi ei ole kummoinen projekti. Lisäksi kotipihan parkissa autot voidaan tankata sähköllä öisin, jolloin muu sähkön kulutus on vähäistä.

Tulevaisuudessa pihoilla asennetaan älytolppia, joiden toimintaa autonomistaja voi ohjata älypuhelimien avulla. Liikenteen sähköistyminen kuormittaa sähköverkkoja merkittävästi, kun sähköauto on tulevaisuudessa joka kodin laite. Ongelman ratkaisevat kuitenkin älykkäät sähköverkot: akkujen lataaminen voidaan sovittaa entistä nopeammin vaihtelevan sähköntuotannon mukaisesti. Sähkön varastointiteknologioiden käyttöönotto helpottaa myös tilannetta — sähköauton akku on jo itsessään varasto, joka sekin voi syöttää tulevaisuudessa sähköä verkkoon.

Sähköautot ovat kuitenkin Suomessa älyttömän kalliita. Niiden akut ovat painavia eikä yhdellä latauksella pääse kovin pitkälle varsinkaan talvella. Akkujen latauspisteitäkin on vielä vähän — ehkä pitkillä automatkoilla huoltoasemalla voisi käydä vaihtamassa täyteen ladatun akun. Silloin ei tarvitsisi jäädä piuhan päähän odottelemaan akun latautumista.

Joka tapauksessa Suomella riittää vielä kirimistä ennen kuin muiden Euroopan maiden etumatka on kurottu. Kun hybridiautot jätetään laskuista pois, on Suomessa vain runsaat 700 pelkästään sähköllä kulkevaa autoa. Norjassa niitä on 85 000 kappaletta. Onneksi autoteollisuus on heräilemässä eivätkä öljy-yhtiötkään enää pistä vimmaisesti kapuloita rattaisiin — siksi vuonna 2020 joka kymmenes maailman autoista saattaa jo olla sähköauto. Samalla sähköautoilun kokonaiskustannusten odotetaan laskevan perinteistä autoilua edullisemmiksi. Toisen arvion mukaan vuonna 2040 kolmannes maailmassa myytävistä uusista autoista on sähköautoja. Öljyntuottajamaiden etujärjestö OPEC ei kuitenkaan moista usko. Järjestön vision mukaan vielä 25 vuoden kuluttua yli 90 prosenttia autoista kulkee öljystä jalostetuilla polttoaineella.

Miten pohjoisesta Norjasta on tullut maailman johtava sähköautoilumaa — maailman miljoonasta sähkönautosta lähes 10 prosenttia huristelee Norjassa. Norjan malli on simppeli. Sähköautoista ei tarvitse maksaa maahantuontiveroa, autoveroa, arvonlisäveroa eikä tiemaksuja. Lisäksi sähköautoilla voi ajaa bussikaistoilla ja parkkeerata ilmaiseksi. Samalla polttomoottorikäyttöisten autojen verotusta on määrätietoisesti kiristetty. Tämä näkyy Norjassa — viime vuonna 17 prosenttia uusista myydyistä autoista oli sähköautoja.

Norjan opeista voitaisiin ottaa opiksi myös Suomessa. Suomen valtiolta odotetaan ylipäätään pikaisia ja tuntuvia toimia sähköautoilun edistämiseksi. Muuten Suomeen ei kerry riittävää osaamista. Sähköiseen liikenteeseen siirtyminen tarjoaa maailmanlaajuiset markkinat palveluiden, teknologian ja järjestelmien kehittäjille. Takarivistä lähtevällä maalla eväät ovat kuitenkin kehnot, kun kotimarkkinoita ei ole. Suomalaisille saattaa tulla asian kanssa kiire. Suomen kiirettä lisää myös se, että EU:n tavoitteena on saada liikenteestä päästötön vuoteen 2050 mennessä.

Markku Niskanen
kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja