08.04.2019, kello 14.04

Saksa ja Itä-Eurooppa mukaan

Eurooppa-neuvosto kävi perjantaina 23.3. tärkeän keskustelun yhteisistä ilmastotavoitteista, mutta korkeisiin kustannuksiin vedoten jarrumiehinä toimivat tällä kertaa Saksa sekä niin kutsutut Visegrad-maat Tsekki, Puola, Slovakia ja Unkari.  Pohjoismaisten energiajärjestöjen mielestä nettonollapäästöt voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä kohtuullisin kustannuksin Euroopan kilpailukykyä vahvistaen ja taloutta uudistaen. Energiateollisuus pitää huolestuttavana, että Saksan on entistä vaikeampi sitoutua tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin. Samalla myös Brexit vaikeuttaa päätöksiä. EU:n olisikin saatava Saksa ja Itä-Eurooppa mukaan 2050-tavoitteeseen nettonollapäästöistä Suomen puheenjohtajakauden aikana 

Muutokset energiasektorilla sekä koko yhteiskunnassa ja talousjärjestelmässä ovat isoja sekä kauaskantoisia. Tarpeellisten investointien toteuttamiseksi tarvitaan sitovat päätökset konkreettisista pitkän aikavälin tavoitteista. Markkinat on valjastettava päästökiintiöiden ja päästöjen hinnoittelun avulla toteuttamaan kilpailukykyisimmät ratkaisut. Myös EU:n sähkömarkkinoita on edelleen kehitettävä ottamaan vastaan suuret määrät vaihtelevaa uusiutuvaa tuotantoa, mm. kannustamalla kulutusjoustoon sekä lisäämällä rajat ylittävää sähkökauppaa. Keski- ja Itä-Euroopan huoliin kivihiilen alasajon työllisyysvaikutuksista kivihiilivyöhykkeillä on vastattava mm. yhteisellä modernisaatiorahoituksella, jonka tulot saadaan päästöoikeuksien myynnistä. 

Suomen ja Pohjoismaiden energia-alalla on keinot vähentää omia päästöjään hieman muuta Eurooppaa edellä, sekä tarjota ratkaisuja EU:n ja muun maailman haasteisiin. Suomessa sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmät ovat kehittymässä nopeasti hyvin vähäpäästöisiksi ja nettonollapäästöjä voidaan tavoitella jo 2030-luvulla. Sähkön, kaukolämmön ja -kylmän integroidut järjestelmät suomalaisissa kaupungeissa hyödyntävät entistä enemmän älymittareiden mahdollistamaa kulutusjoustoa, lämpöakkuja ja –pumppuja sekä jäähdytyksessä tai datakeskuksissa syntyvää lämpöä. Tällaisilla kilpailukykyisillä ja toimiviksi osoitetuilla kokonaisratkaisuilla on suuri potentiaali Euroopassa ja globaalisti. 

Energiateollisuus yhdessä pohjoismaisten energiajärjestöjen kanssa kannustaa EU:n päättäjiä tarttumaan ilmastoneutraaliuden mahdollisuuksiin nyt, kun kaikki yhteiskunnan sektorit ovat valmiita toimimaan. Johtajien on asetettava nettonollapäästötavoite vuoteen 2050 vielä tämän vuoden aikana, Suomen EU-puheenjohtajuuden myötävaikutuksella. Suomen tulevan hallituksen suhteet Saksan ja Visegrad-maiden johtajiin voi ratkaista pelin.

Nordenergin kirje pääministereille.

Joona Turtiainen
kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit