08.09.2017, kello 13.02

Tuhansia työpaikkoja

Tiesitkö tämän? Suomen suurin teollinen investoija luo tänäkin vuonna tuhansia työpaikkoja.

Energiateollisuus on ollut jo vuosia Suomen ylivoimaisesti suurin teollinen investoija. Kuluvan vuosikymmenen aikana ala on rakentanut energiajärjestelmää joka vuosi 2-3 miljardilla eurolla.

Energiainvestoinnit tuottavat Suomelle muutakin kuin voimalaitoksia, sähköverkkoja ja kaukolämpöjärjestelmiä. Investoinnit esimerkiksi sähköverkkoon luovat työtä eri puolille maata ja varmistavat sähkön toimitusvarmuutta tuleville vuosikymmenille. Kaukolämpöjärjestelmät lämmittävät lähes kaikkien kaupunkien ja taajamien kodit ja työpaikat.

Investoinnit energiantuotantoon työllistävät useita tuhansia ihmisiä. Vielä investointien jälkeenkin syntyy pysyviä työpaikkoja ja alueellista hyvinvointia.

Investoinnit energiajärjestelmään ovat edellytys myös sille, että Suomi siirtyy ilmastoneutraaliin energiaan. Fossiilisiin energialähteisiin perustuva tuotanto ja kulutus korvataan ilmastoystävällisillä ratkaisuilla.

Julkisessa keskustelussa energiainvestointeja arvioidaan kuitenkin jostain syystä eri tavoin kuin muita teollisia investointeja. Muiden teollisien investointien merkitystä aluetaloudelle ylistetään samalla kun kaavoitusta ja luvitusta joudutetaan. Ja hyvä niin. On tärkeää, että teollisia investointeja arvostetaan.

Investointi energiaan — enemmän harmia kuin hyötyä?

Energiainvestoinnit sen sijaan nähdään usein ongelmina. Investoinnit jakeluverkkoon – kuluvana vuonna noin 800 miljoonaa euroa - tuomitaan lähinnä harmiksi ja kustannusten nousuksi asiakkaille.

Huomiotta jää se, että jakeluverkkoihin tehtyjen investointien työllistävä vaikutus on yli 2 500 henkilötyövuotta. Tai se, että lähes kaikki työ ja rakentamiseen tarvittavat komponentit ovat kotimaisia. Tai se, että jokainen energia-alan investointi parantaa häiriötöntä sähkön saantia eli turvaa yhteiskunnan toimivuuden.

Tuulivoimainvestointien osalta uutisoidaan usein vain tarve tukeen ja tuen määrä. Tänä vuonna tuulivoimaa rakennetaan kuitenkin noin miljardilla eurolla ja sen työllistävä vaikutus lasketaan tuhansissa henkilötyövuosissa. On myös tarpeen muistuttaa, että meillä Suomessa on mittavaa tuulivoiman komponenttien tuotantoa.

Ydinvoimalat ovat aivan oma lukunsa. Monet tekevät kaikkensa, että niihin ei investoitaisi, vaikka alueellisesti toki ymmärretään ydinvoimalan merkittävä myönteinen vaikutus talouteen ja elinvoimaisuuteen. Minkä tahansa vastaavan kokoisen muun teollisen investoinnin saaminen Suomeen saisi päättäjät tekemään ja lupaamaan mitä hyvänsä.

Biovoimalaitokseen investoitaessa keskustelu kääntyy puun käytön kestävyyteen energiantuotannossa ja siihen, onko metsähake uusiutuvaa tai päästötöntä energiaa. Kun metsäteollisuus investoi sellutehtaaseen, huolena on, miten varmistaa puun riittävyys teollisuudelle tai miten parantaa infraa. Kuitenkin energiainvestoinnin yhteiskunnalliset hyödyt aluetalouteen, työllisyyteen ja kauppataseeseen ovat pitkälti samankaltaiset.

Ruotsi nappaamassa investoinnit Suomelta?

Energiainvestointeja arvioidaan siis usein ongelmien kautta, kun muita teollisia investointeja arvioitaessa painottuvat enemmän hyödyt. Tämä epäsuhta näkyy myös poliittisissa päätöksissä.

Valtiovarainministeriö esittää parhaillaan huomattavaa korotusta voimalaitosten kiinteistöveroon, joka jo nyt on noin kolme kertaa suurempi kuin muiden teollisten kiinteistöjen vero.

Samaan aikaan Ruotsissa luovutaan voimalaitosten erillisestä kiinteistöverosta, koska Ruotsi haluaa huolehtia sähköntuotannon kilpailuedellytyksistä. Tällä menolla energiainvestoinnit ohjautuvat Suomen sijaan muun muassa Ruotsiin.

Poliittisten päättäjien onkin pikaisesti ymmärrettävä, että myös sähköjärjestelmämme on tätä nykyä osa kansainvälistä kilpailua. Ja että energiainvestoinnit ovat teollisia investointeja, joiden houkuttelemiseksi Suomeen on ponnisteltava sen sijaan, että ne nähdään rasitteina yhteiskunnalle.

Jukka Leskelä
kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit