15.01.2019, kello 14.43

Vastinetta rahalle

Tapaninpäivän myrsky vuonna 2012 oli käännekohta suomalaisten sähköverkkojen rakentamisessa. Kansalaiset olivat monilla alueilla pitkiä aikoja ilman sähköä, kun myrsky rusikoi verkkoja. Päättäjät puuttuivat ripeästi asiaan saamansa kansalaispalautteen ja mediamylläkän seurauksena: sähköverkkotoimintaa säätelevää sähkömarkkinalakia päätettiin muuttaa, jotta vastaavanlaisilta laajoilta häiriöiltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Tavoitteena oli toimitusvarmuuden parantaminen lainsäädäntöä tiukentamalla.

Lakiuudistus läpäisi nopeasti päätöksentekokoneiston. Päivitetty laki otettiin käyttöön jo vuoden 2013 syksyllä. Päivitetty laki edellyttää kaikkien suomalaisten sähkönjakeluverkkoja omistavien yhtiöiden laativan sähköverkkoja koskevat tarkat kehittämissuunnitelmat. Toimintaa valvova Energiavirasto syynää tehdyt suunnitelmat ja arvioi niiden riittävyyttä.

Kaiken tämän seurauksena suomalaisiin sähköverkkoihin investoidaan — itse asiassa on pakko investoida — vuosien 2014–2028 välisenä aikana yhteensä noin yhdeksän miljardia euroa. Kun urakka valmistuu, on Suomessa aikaisempaa paremmin luonnonvoimia kestävät sähköverkot. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiset saavat aikaisempaa luotettavammin sähkönsä myös myrskyjen, lumipyryjen tai muiden luonnonmullistusten aikana. Tämän lisäksi laki sisältää määräykset sähköverkkoyhtiöiden korvausvelvollisuuksista, mikäli sähkönjakelu kaikesta varautumisesta huolimatta keskeytyisi.

Saneeraustyöhön käytettävästä yhdeksän miljardin euron summasta työ- ja elinkeinoministeriö laskee Tapaninpäivän myrskyjen seurauksena syntyneen toimitusvarmuustavoitteen kiristämisen hinnaksi noin 3,5 miljardia euroa. Loput investoinneista ovat tavanomaisia sähköverkkoliiketoiminnan edellyttämiä korvausinvestointeja, jotka olisi tehty joka tapauksessa.

Mitä toimitusvarmuuden parantuminen tarkoittaa käytännössä? Yksi merkittävä muutos on sähköverkkojen maakaapelointiasteen kasvaminen. Pienjänniteverkkojen kaapelointiaste nousee 70 prosenttiin ja keskijänniteverkkojen kaapelointiaste rikkoo 60 prosentin rajan. Vertailun vuoksi: vuonna 2010 keskijänniteverkoista hieman yli kymmenen prosenttia oli kaapeloitu ja pienjänniteverkoista vajaat 40 prosenttia. Maakaapelit ovat tunteettomia myrskyjen ja lumen aiheuttamille vahingoille — siksi niitä halutaan suosia ilmajohtoverkkojen sijasta.

Kansakunnat sähköistyvät on lähes kaikki yhteiskunnan tärkeät ja vähemmän tärkeät toimet ovat riippuvaisia sähköstä. Järjestelmän ytimessä ovat sähköverkot, jotka hermoratojen lailla kuljettavat elintärkeän energian aina sinne, missä sitä tarvitaan. Sähköverkkojen massiivisella saneeraustyöllä on hintansa, mutta sen vastineeksi syntyy myös paljon hyvää.

Petri Sallinen
kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit