Eräät maat ovat onnistuneet luomaan itselleen vihreän imagon, jolle ei ole perusteita. Euroopan maiden kuluttaman sähkön hiilidioksidipäästöistä koottu tilasto kertoo siitä, miten esimerkillisinä pidetyt bioenergiamaat aiheuttavat rutkasti päästöjä.

Tuoreen Euroopan sähkökartan mukaan Norjan ja Ruotsin käyttämä sähkö on puhtainta. Norjan päästöt kilowattituntia kohti ovat vain 33 grammaa ja Ruotsin 63 grammaa. Selitys on helppo: Norja tuottaa sähkönsä vesivoimalla ja Ruotsi vesivoimalla ja ydinvoimalla. Fossiilisten polttoaineiden osuus on omavaraisen Norjan sähköntuotannossa vain kaksi prosenttia ja Ruotsissa seitsemän prosenttia.

Rinnalle nostetut Tanskan luvut hätkähdyttävät. Tuulisähkön ihannemaana tunnetun maan hiilidioksidipäästöt kilowattituntia kohti ovat 477 grammaa. Tuuli on Tanskan kolmanneksi suurin sähköntuotantomuoto kivihiilen ja maakaasun jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden ylivoima Tanskassa on tyrmäävä, sillä yli 60 prosenttia tanskalaisten kuluttamasta sähköstä on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Myös tuuli- ja aurinkosähköön vuosittain miljardeja euroja sijoittava Saksa tuottaa lähes puolet kuluttamastaan sähköstä fossiilisilla polttoaineilla. 

Tilastoa tutkiessa alkaa kummastella perusteita, joiden takia Suomi aikoo lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2030 mennessä — samalla maakaasun kilpailukyky kuristetaan olemattomaksi. Vain neljän tässä tilastossa mukana olevan Euroopan maan kuluttaman sähkön tuottamisessa on käytetty vähemmän kuin 20 prosenttia fossiilisia polttoaineita.

Norjan ja Ruotsin lisäksi vain ranskalainen sähkö on suomalaista sähköä puhtaampaa. Fossiilisten polttoaineiden osuus sähköntuotannossa on Ranskassa 15 prosenttia ja Suomessa 16 prosenttia. Ranskassa ydinvoiman osuus sähköntuotannossa on kuitenkin merkittävästi suurempi kuin Suomessa, joka taas poikkeaa muista maista suurella biomassan osuudella. Vesivoima on Ranskalle kolmanneksi tärkein ja Suomelle toiseksi tärkein tuotantomuoto. Ranskan kuluttama sähkö aiheuttaa 100 grammaa ja Suomen kuluttama sähkö 110 grammaa hiilidioksidipäästöjä kilowattituntia kohti.

Pääjoukko Euroopan maista huitelee kaukana kärkinelikon takana. Puhtaimmasta päästä ovat Belgia (204 g/kWh), Itävalta (325), Espanja (327) ja Iso-Britannia (344), jonka suhdeluku on kolme kertaa suurempi kuin Suomen suhdeluku. Odotetusti eniten päästöjä aiheuttavat voimalaitokset Puolassa (729), Virossa (590) ja Tsekissä (528) kilowattituntia kohti.

Pysäyttäviä ovat myös fossiilisten polttoaineiden käytön laajuudesta kertovat luvut. Ehdotonta kärkeä edustavat Viro ja Puola. Edellisen sähköstä peräti 89 prosenttia ja jälkimmäisen sähköstä 84 prosenttia on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Viroa ja Puolaa yhdistää sekin, että kummassakaan maassa ei ole ydinvoimalaitoksia ja biomassaan käyttökin on vasta aluillaan.

Summa summarum. Sähkön hiilidioksidipäästöt ovat ongelma — kaiken lisäksi moninkertainen — muualla kuin Suomessa. Kaikilla suurilla mailla luvut ovat suuremmat. Puolet niin Saksan kuin Ison-Britanniankin sähköstä syntyy kivihiiltä tai kaasua polttamalla. Saarivaltakunnassa kaasu on ykköspolttoaine ja Saksassa se on kivihiili. Tuuli on siellä sentään kivunnut jo toiseksi ohi ydinvoiman, jonka lopettamisesta ei viime aikoina ole paljon tehty uutisia. Sen korvaaminen päästöttömällä vaihtoehdolla ei käy käden käänteessä, eikä helposti, eikä halvalla.

Suomessa tilanne on tasapainoinen, jollaisena se näyttää myös tulevaisuudessa säilyvän kemiallisen metsäteollisuuden investointien ansiosta. Suomi erottuu muista edukseen myös monipuolisella sähköntuotannon rakenteella.

Markku Niskanen
kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja