Ainakin yhdessä asiassa puolueet astuvat yhtä jalkaa kohti eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja. Puolueiden energiapoliittiset linjaukset ovat lähellä toisiaan. Potentiaaliset hallituspuolueet, neljä suurinta puoluetta, tähdentävät kotimaisen energian käytön lisäämisen merkitystä myös ilmastotavoitteiden vuoksi. Energiahuollon omavaraisuus on toinen yhteinen energiapolitiikan painopistealue.

Puolueiden eduskuntavaalin 2015 vaaliohjelmien ja alustavien hallitusstrategioiden energiapoliittisissa äänenpainoissa ja alleviivauksissa on vain vähän vivahde-eroja. Kokoomus ja Perussuomalaiset esittävät energia-aatoksiaan yksityiskohtaisemmin. SDP:n ja Keskustan ohjelmissa keskitytään enemmän muihin asioihin. Energialle näyttää ripaus riittävän.

SDP haluaa edistää päästöttömän kotimaisen energian käyttöä, lisätä energiatehokkuutta ja varmistaa monipuolisen energiapaletin. Myös Keskusta pyörittää asia omasta näkökulmastaan, sillä se ei puhu päästöttömästä kotimaisesta polttoaineesta, vaan korostaa kotimaisen energian merkitystä. Toki uusiutuvalle kotimaiselle energialle on asetettava sitovat tavoitteet. Oman kannattajakunnan suuntaan on kohdistettu myös vetoomus: ”Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit eivät saa vaurioittaa suomalaista kestävää metsätaloutta.” Perussuomalaiset haluaa ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan. Muista poiketen puolue luettelee sille kelpaavat energiantuotannon vaihtoehdot. Niitä ovat tuulen, auringon, biomassan ja turpeen ohella myös ydinvoima.

Johtuneeko siitä, että energiaministeri on kokoomuslainen, kun puolue paneutuu muita yksityiskohtaisemmin energiapoliittiseen pohdiskeluun. Muiden tavoin puolue lupaa tukea uusiutuvan kotimaisen energian käyttöä. Vihreän verotuksen suosimisen ja kansainvälisen ilmastosopimuksen syntyminen ovat Kokoomuksen listalla. Vuodelle 2050 asetettu tavoite luopua saastuttavista fossiilisista polttoaineista on suoraan työ- ja elinkeinoministeriön Suomi 2050-skenaariosta. Myös esitykset cleantech -kokeilujen ja pilottihankkeiden tukemisesta sekä älykkäiden sähköverkkojen kehittämisestä ovat Kokoomuksen mielestä tärkeitä energiahankkeita.

Neljän suurimman puolueen energiatavoitteet ovat pääosin yleisluonteisia ja asiallisia. Samaa ei voi sanoa Vihreiden vaaliohjelman energialinjauksista. Puolue haluaa luopua öljyn, turpeen ja kivihiilen sekä maakaasun käytöstä vuoteen 2050 mennessä, mutta ydinvoiman alasajoa Vihreät ei kuitenkaan esitä. Jalat irti -tunnelmissa on kirjoitettu toive, että uusiutuvan energian käyttö toisi Suomeen 50 000 uutta työpaikkaa. Äänestäjiä harhaan johtavan esityksen mittasuhteesta kertoo se, että rakenteilla olevan Naantalin 400 megawatin voimalaitoksen kotimaisen polttoaineen hankintaketjun lasketaan työllistävän noin 250 henkilöä. Eli Vihreiden tavoitteen täyttymistä varten Suomeen pitäisi rakentaa 200 tämän kokoista voimalaitosta. Ehkä joku näkee unta ehtymättömistä biomassavarannoista ja ylettömästä energian tarpeen kasvusta. Toki uusiutuvan energian teknologia ja palvelut luovat työpaikkoja, mutta eivät kymmeniä tuhansia kansainvälisen kilpailun puristuksessa.

Vaalitaiston ja -tenttien ykkösaiheiden joukkoon energia tuskin nousee, mutta sen sijaan hallitusneuvotteluissa siitä kehkeytyy yksi kynnyskysymyksistä. Turpeen, biomassan ja tuulen tuet sekä energiatuotannon vaihtoehdot ovat isoja keskusteluaiheita, joissa puolueilla on erisuuntaiset tavoitteet. Omavaraisuuden puolesta on pyritty aiemminkin toimimaan, mutta ei tuloksellisesti. Suomi edelleen tuo yli puolet energiastaan muualta. Viidennes viime vuonna Suomessa käytetystä sähköstä oli entiseen tapaan tuontitavaraa.

Toivottavasti on otettu opiksi. Hätäiset ja lyhyen tähtäimen toimet ovat vieneet ojasta allikkoon. Ei ole aina hoksattu sitä, että yhden energiapelin dominonappulan siirtämisellä on monenlaisia ja usein yllätyksellisiä seurauksia, jotka ovat muun muassa johtaneet kotimaisen polttoaineen syrjimiseen.