Kattava ja teknisesti monipuolinen sähköautojen latausverkosto on henkilöliikenteen sähköistymisen perusedellytys. Latauspalveluiden saatavuus tukee sähköautojen yleistymistä, mikä taas vähentää liikenteen päästöjä ja helpottaa kansallisten päästövähennystavoitteiden toteutumista.

EU-direktiivien tavoitteista johdettu uusi kansallinen lakiehdotus näyttäisi sisältönsä puolesta vauhdittavan sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista toivotulla tavalla. Laki liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta onkin aiheuttanut hyväksyvää hyrinää energia-alan ammattilaisten keskuudessa sähköautoiluun liittyvien esitysten osalta. Lakiehdotus korostaa esimerkiksi älyratkaisuiden asemaa latausinfrastruktuurin rakentamisessa.

Sähköautojen määrä on kasvanut Suomessa muita EU-maita hitaammin. Riskinä on, että Suomi jää jälkeen kehityksestä. Siksi hallitus on valmistellut lakiesityksen kiireellisenä. Laki saattaa valmistua vielä tämän vuoden aikana.

Älyteknologia kehityksen kärjessä

Lakiehdotuksen mukaan ”sähköautojen latauksessa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää älykkäitä latausjärjestelmiä”. Linjaus on osuva. Älykäs sähköautojen latausverkosto nimittäin edistää koko energiajärjestelmän älyllistä kehittymistä. Kiinteistöjen akut, sähkövarastot ja sähköautot ovat tulevaisuudessa energiajärjestelmän tärkeitä komponentteja ja kysyntäjoustoa edistäviä tekijöitä. Älyteknologialla sähköautojen akkujen latausajankohtaa voidaan ohjailla esimerkiksi sen mukaan, miten sähkönkäyttö kulloinkin kuormittaa sähköverkoja — tiukoissa tilanteissa sähköautojen akuista voidaan myös purkaa sähköenergiaa verkkoon. Energiatehokkuuden, uusiutuvan energian käytön ja kustannussäästöjen kannalta ei siis ole yhdentekevää minkälainen sähköautojen latausverkosto Suomeen rakennetaan.

Sähköautojen latausteknologian ympärille on jo ehtinyt kehittyä merkittävä määrä suomalaista osaamista, vaikka sähköautoja ei Suomessa vielä ole kovin paljon. Hallituksen lakiesityksen toteutuminen vakiinnuttaisi myös latausteknologiaa kehittävien yritysten asemaa. Moni suomalainen yritys tähyääkin jo vientimarkkinoille.

Sähköautojen lataustekniikka on uutta tekniikka — se kehittyy nopeasti juuri nyt. Siksi latausinfrastruktuurin rakentamista ja käyttöä ohjaavan lainsäädännön olisi kyettävä pysymään kehityksen kelkassa mukana. Toimiva lainsäädäntö tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa, ei jarruta kehitystä.

Mistä vauhtia sähköautoilulle?

Norjassa sähköautojen osuus on jo 35 prosenttia uusista autoista. Norjassa sähköautojen yleistymistä on vauhditettu politiikkatoimien avulla, esimerkiksi verotuksella. Tällä tavalla sähköautojen hankintahinta on saatu painettua alas. Samaa voitaisiin kokeilla myös Suomessa. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia sisältää jo määräaikaisen sadan miljoonan euron riskitukirahan, jota on tavalla tai toisella kaavailtu sähköä tai kaasua käyttävien ajoneuvojen hankintaa loiventamaan. Tosin hallituksen puoliväliriihessä samaa rahaa oli kärkkymässä jo monta muutakin tukea kaipaavaa toimintoa.

Sähköauton ostokynnystä voidaan madaltaa myös suoralla hankintatuella — esimerkiksi 4000 euron summalla, joka on jo mainittu useammassa poliittisessa keskustelussa sopivana tukipottina. Lisäksi verotus sopisi sähköautojen hankintaa vauhdittavaksi ohjauskeinoksi. Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriö tukee sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista ja suunnittelua 4,8 miljoonalla eurolla.

Liikenteen painava asema

Euroopan unionin jäsenvaltioiden on vähennettävä päästökauppasektorin ulkopuolisten toimialojen eli taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomelle nakitettu tavoite on vähentää taakanjakosektorin päästöjä 39 prosenttia. Vähennystoimet painottuvat väkisin liikenteen päästöjen leikkaamiseen. Taakanjakosektorin toinen suuri päästöjä aiheuttava toimiala on maatalous, jossa päästöjen vähentäminen on selvästi työläämpää ja kalliimpaa kuin liikenteen päästöjen vähentäminen. Siksi liikenteen päästöjä joudutaan käytännössä leikkaamaan huomattavasti yli 39 prosentin, jotta tavoite saavutettaisiin. Samalla Suomi on sitoutunut leikkaamaan myös liikenteen typenoksidipäästöjä.

Ei siis ihme, että liikenteen sähköistäminen koetaan Euroopan unionissa raskaan sarjan teknologiseksi ratkaisuksi vähentää päästöjä. Tämä näkyy myös siinä, että EU:n alueella uusien polttomoottoriautojen päästövaatimuksia kiristetään ja päästömittausmenetelmiä tarkennetaan. Autoteollisuudelle on jo kaavailtu raskaita sakkoja, mikäli polttomoottoriautojen laboratoriossa tehdyt päästömittaukset eivät vastaa todellisia päästöjä. Dieselmoottoreilla varustettujen autojen arvellaan myös katoavan eurooppalaisilta maanteiltä ja kaduilta.

Samalla Euroopan unionissa valmistellaan uutta direktiiviä, jolla ohjataan taloyhtiöitä ja julkisten kiinteistöjen omistajia valmistautumaan sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen.

Kuva Scantockphoto