EU-vetoinen ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttaminen joutuu turhan usein törmäyskurssille kansallisen teollisuus- ja maaseutupolitiikan kanssa. Aivan turhaan, toteaa prosessori Raimo Lovio.

— Maksimoidaan molempien hyödyt, mutta ei maksimoida kumpaakin. Energiapolitiikan toteuttamisen helpoin lähtökohta on tarttua ensimmäisenä niihin asioihin, joista ollaan yksimielisiä.

Lovion listalla suomalaista energiapoliittista yksimielisyyttä edustaa mm. halu korvata fossiiliset tuontipolttoaineet kotimaisilla energiaraaka-aineilla. Yksimielisiä ollaan myös siitä, että tuonnin korvaaminen kotimaisilla tuo työtä ja toimeentuloa suomalaisille, raha jää kiertämään Suomen kansantalouteen.

— Yksimielisesti voimme myös todeta, että kotimaisten polttoaineiden käyttö on kalliimpaa kuin kivihiilen käyttö. Samalla kotimaisten käytön lisääminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja samalla kotimaisia polttoaineita opitaan käyttämään aikaisempaa tehokkaammin.

Lovio ennustaa puun uusien hyödyntämismahdollisuuksien nostavan sen tulevaisuudessa tärkeimmäksi energiaraaka-aineeksi Suomessa. Samalla kivihiilen käytöstä voidaan luopua kokonaan.

— Toistaiseksi tämä tapahtuu liian hitaasti, mutta johdonmukaisen energiapolitiikan avulla uusiutuvien käytön kasvua voidaan vauhdittaa. Samalla uudenlaiseen puunkäyttöön liittyvät investoinnit tuotavat piristystä suomalaiseen kansantalouteen.

Lovio arvelee, että tulevaisuudessa metsäteollisuuden energiaintensiivisyys laskee merkittävästi. Metsäteollisuus keskittyy sellun valmistukseen, energiaraaka-aineen tuottamiseen ja puurakentamiseen. Mihin kaikkeen suomalaista puuta riittää?

— Vaikka puuenergian käyttöä voidaan merkittävästi lisätä, ei Eurooppaan saa kuitenkaan rakentaa biomassariippuvuutta. Siksi pitää panostaa myös muuhun uusiutuvaan energiaan, Lovio toteaa.

Lovion visioissa uusiutuvan energian osuus vuonna 2030 voisi olla Suomessa nykyisen 35 prosentin sijasta 60 prosenttia. Tuolloin lämpöpumpuilla tuotettaisiin energiaa vuosittain 10–15 terawattituntia, tuulivoimalla saman verran, biokaasulla 2–4 terawattituntia sekä aurinkopaneeleilla ja aurinkokeräimillä 4–5 terawattituntia.

— Energia kokonaiskulutus ei Suomessa enää kasva, joten uusiutuvien käytön lisääminen on helpompaa kuin jos oltaisiin tilanteessa, jolloin energian kokonaiskulutus kasvaisi, Lovio pohtii.

Professori Raimo Lovio puhui Koneyrittäjät ry:n Energipäivässä Helsingissä 5.2.2015.

Kuva: Lehtikuva Oy