29.12.2014, kello 10.28

Mauri Pekkarisen energiateesit uudelle hallitukselle:

Edullinen hinta, päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien lisääminen

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen, linjaa seuraavan hallitusohjelman keskeisimmäksi tavoitteeksi turvata kohtuuhintaisen energian saatavuus, energiatuotannon päästöjen alentaminen ja uusiutuvan energian mittava lisääminen.

— Energian saatavuuden ja hinnan merkitys on meillä teollisuudelle ja kotitalouksille suhteellisesti tärkeämpää kuin monessa muussa maassa, muistuttaa Pekkarinen.

Pekkarinen olisi ollut valmis asettamaan kunnianhimoisemman tavoitteen uusiutuvien käytön kasvattamiselle kuin mitä parlamentaarinen ilmasto- ja energiakomitea PEIKKO linjasi.

— Valitettavasti komitean kannanotot uusiutuvien lisäämiseksi olivat ympäripyöreitä. Siksi niitä on kirkastettava tulevassa hallitusohjelmassa. 

Suomessa kehitettävä uusiutuvien teknologiaa

Mauri Pekkarinen asettaa kovat tavoitteet uusiutuvan energiatuotannon lisäämiselle. Suomesta voisi Pekkarisen mielestä tulla johtava maa uusiutuvan energian tuottajana ja teknologian kehittäjänä.

— Kun uusiutuvien tuotannon tavoitteena on nyt noin 38 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta, voitaisiin sitä nostaa 110 terawattitunnista jopa 160 terawattituntiin, eli jopa 60 prosenttiin.

Keskimäärin uusiutuvien osuus Euroopassa on nyt noin 15 prosenttia ja tavoite vuodelle 2030 on 27 prosenttia.

— Me voimme saada päästöjen alentamisen lisäksi teknologista ja teollista edelläkävijän hyötyä uusiutuvien käyttöönotossa. Tälle teknologialle on maailmalla valtaisa kysyntä Suomen omaan tarpeeseen nähden, muistuttaa Pekkarinen.

Pekkarisen mielestä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on perusteltua käyttää julkista tukea vielä lähivuosina, mutta 2030-luvulle tultaessa uusiutuva bioenergia kykenee toiminaan markkinaehtoisesti ja kilpailukykyisesti ilman julkisia tukia.

Suomen mahdollisuudet bioenergiassa

Pekkarinen uskoo Suomen kykenevän vastaamaan sekä ilmastomuutoksen haasteeseen että kohtuuhintaisen energiahuollon turvaamiseen omin keinoin.

— Kun meillä ei ole Ruotsin ja Norjan tapaan vesivoimaa riittävästi, on meidän erityinen mahdollisuutemme metsään pohjautuvassa bioenergiassa ja sen eri käyttömuodoissa, kuten lämmön- ja sähköntuotannossa, biokaasussa, biohiilessä ja nestemäisenä polttoaineena.

Pekkarinen muistuttaa, että vaikka metsäbiomassan käyttö on meille erityinen mahdollisuus, se ei riitä tyydyttämään kokonaisenergian ja sähkön tarvetta.

— Uusiutuvien tavoitteen toteuttamisessa bioenergian osuus on ratkaisevaa.  Uskon, että biopohjaisen energiatuotannon lisäysmahdollisuudet ovat jopa 40 terawattitunnin luokkaa, mikä vastaa miljoonan ihmisen vuodessa käyttämää sähkön ja lämmön määrää.

Pekkarisen mielestä Suomen on huolehdittava tehokkaalla edunvalvonnalla EU:ssa, että unioni ei aseta esteitä metsäpohjaisen energian käytölle.

— Hyvällä metsäpolitiikalla voidaan turvata sekä metsä- että energiateollisuuden tarpeet puun käytössä.

Suomen energiaomavaraisuutta vahvistettava

Pekkarisen tavoitteena on energiaomavaraisuuden nostaminen reilusti yli 60 prosentin erityisesti uusiutuvia lisäämällä.

— Jos kaikki omavaraisuuden nostoon tähtäävät tuotantokapasiteetin uusinvestoinnit toteutuvat, voisimme pienentää nyt kahdeksan miljardia euroa miinuksella olevaa energiatasetta jopa kolmella miljardilla eurolla. Kotimaisten uusiutuvien lisääminen on siis perusteltua kauppataseen, työllisyyden sekä teknologian kehittämisen ja sen viennin kannalta, perustelee Pekkarinen.

Pekkarisen mukaan Suomi tarvitsee yhteensä 40 terawattitunnin edestä uutta sähkön tuotantokapasiteettia ensi vuosikymmenellä. Uuden tuotantokapasiteetin määrä koostuu

sähkön kysynnän kasvusta, Venäjän ja pohjoismaiden tuontisähkön korvaamisesta sekä poistuvan tuotannon ja kivihiilen käytön korvaamisesta.

— Meillä pitää olla kirkas tavoite sähkön täydestä omavaraisuudesta 2020-luvulla.

Kauppatasetta heikentävä Venäjän energian tuontiriippuvuus koskee Suomen lisäksi koko läntistä Eurooppaa.

— Eurooppa tarvitsee Venäjän energiaa ja Venäjä tarvitsee siitä saatavia valuuttatuloja. Pitkällä tähtäimellä haluan luottaa Venäjän energiatoimitusten luotettavuuteen ja toimitusvarmuuteen.

Sähkön kysynnän kasvuun varauduttava

Pekkarisen mukaan suomalaiset voivat omilla ratkaisuillaan vaikuttaa siihen, että kokonaisenergian kysyntä kääntyy laskuun joskus 2030-luvulla. Samalla sähkön kysyntä kuitenkin kasvaa.

— Uskon, että meidän tulee varautua kahden vuosikymmenen kuluttua vajaan 300 terawattitunnin kokonaisenergian ja noin 92–98 terawattitunnin sähkön kulutukseen.

Ilman ydinvoimaa sähkön omavaraisuuden nosto ei Pekkarisen mukaan onnistu. Hän muistuttaa, että Loviisan kaksi laitosta poistuu käytöstä 2020-luvun lopulla.

— Tämän vajeen täyttäminen ei onnistu yhden uuden ydinvoimalan rakentamisella, mutta toisaalta en usko, että tarvitsemme myöskään kaikkia neljää uutta laitosta, siis Fennovoimaa, Olkiluoto 4:ää ja kahta Loviisan korvaavaa laitosta.

Pekkarisen mukaan bioenergian suurimmat lisäysmahdollisuudet ovat lämmön- ja nestemäisten polttoaineiden tuotannossa ja vähäisimmät sähkön tuotannossa. Pekkarinen haluaisi uudistaa tuulivoimarakentamisen lupakäytäntöjä, joista on nyt tullut rakentamisen este.

— Kuuden terawattitunnin tavoite tuulivoimasähkön tuotannosta ei toteudu, ellei nykyisiä lupakäytäntöjä pystytä uudistamaan joustavimmiksi. Emme pääse asetettuun 700 tuulivoimalan tavoitteeseen, kun Saksassa niitä on jo 24 000 ja niiden määrä nousee tulevaisuudessa 55 000:een.

Hiilidioksidin talteenoton teknologiaa kehitettävä

— Olemme sitoutuneet kivihiilen alasajoon vuoteen 2030 mennessä, muistuttaa Pekkarinen.

— Tämä onnistuu joko 10–12 terawattitunnin kulutuksen vähentämisellä tai kivihiilen korvaamisella muilla tuotantomuodoilla. On helppo luvata ja tehdä päätöksiä kauas menevistä tavoitteista, mutta tavoitteena oleva maali kivihiilen käytön alentamiseksi ei ole tullut yhtään lähemmäksi.

Pekkarinen panostaisi CCS- teknologian (Carbon Capture Storage, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) kehittämiseen. CCS perustuu hiilidioksidin talteenottoon voimalaitoksissa tai teollisuuslaitoksissa. Talteenoton jälkeen hiilidioksidi voidaan puhdistaa, paineistaa ja kuljettaa pitkäaikaiseen säilytykseen.

— Vain päästöoikeuksien hintatason merkittävä nousu nopeuttaa tämän teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. On myös ratkaistava kenen maaperään valtavat hiilidioksidimäärät varastoidaan. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä päästöoikeuden hinnan merkittävää nousua, mutta ei myöskään ratkaisua hiilidioksidin varastointiin, muistuttaa Pekkarinen.  

Teksti: Markku Laukkanen

Kuva: Lehtikuva Oy

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit