Swecolla sähkömarkkina-analyytikkona työskentelevän Damsgaardin mukaan tulevaa investointiympäristöä on vaikea arvioida. Kuva on monimutkainen ja sitä sekoittaa lisäksi, että osa investoinneista, ennen kaikkea sähkön siirtoinvestoinnit pohjautuvat pitkälti poliittisiin päätöksiin, ja osa taas perustuu suoraan liiketaloudellisiin laskelmiin.

– Sähkön matala hinta vaikuttaa ennen kaikkea tuotantoinvestointeihin, mutta se vaikuttaa myös verkkoinvestointeihin siinä mielessä, että tuulivoimaa tulee liitettäväksi verkkoon entistä enemmän.

Ydinvoimainvestointien kannattavuus kyseenalaista

Tuotantoinvestointeja ajatellen toimintaympäristö on aivan toisenlainen kuin vielä muutama vuosi sitten. Yhtäkään tuotantoinvestointia ei Damsgaardin mukaan voi pitemmällä tähtäimellä rakentaa pelkästään sähkön hinnan varaan. Tarvitaan myös muita ”varmistimia” kuten sertifikaattia uusiutuvalle energialle ja yhteneväisiä sääntöjä kaukolämmölle.

– Kestää vielä monta vuotta, kenties ensimmäisten ydinvoimalaitosten käytöstä poistoon asti, kunnes sähkön hinta lähtee nousuun ja muuttaa tilanteen.

Ruotsiin ei tällä hetkellä rakenneta uutta ydinvoimaa, mutta tehdään huomattavia modernisointi- ja tehonkorotusinvestointeja, joista päätettiin jo monta vuotta sitten.

Lähimmän kymmenen vuoden hintaperspektiivillä katsottuna nämä ydinvoimainvestoinnit näyttävät uhatuilta, puhumattakaan täysin uusien laitosten rakentamisesta, joiden kannattavuus näyttää suorastaan kyseenalaiselta.   

Ydinvoimaloiden uusimis- ja tehonkorotusinvestoinnit ovat jo suurelta osin ohi, mutta jos niistä päätettäisiin tänään, harkittaisiin varmasti kerta jos toinenkin, ovatko ne ylipäänsä järkeviä, Niclas Damsgaard sanoo.

Tuulivoima riskialttiimpaa kuin kiinteistöbisnes

Tuulivoiman osuus Ruotsin energiateollisuuden kaikista investoinneista on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut noin kolmannes. Mutta myös tuulivoima joutuu kamppailemaan alhaisen hinnanmuodostuksen kanssa – sekä sähkön että sertifikaatin osalta. Siitä huolimatta investointitaso on pysynyt korkeana.

– Sertifikaattihintojen odotetaan nousevan ja siinä toivossa pidetään kiinni hankkeesta, jonka voi olettaa tulevan kannattavaksi pikapuolin. Samanaikaisesti on käynnissä monia hankkeita, jotka vuotavat pahasti ja joihin investoitiin aivan erilaisin tuotto-odotuksin.

Damsgaard uskoo, että tuulivoima-alallakin on oma riskinsä, jota monet aliarvioivat. Tuulivoimabisnestä on tässä suhteessa verrattu kiinteistöalaan. Mutta Damsgaardin mielestä riski tuulivoimassa on huomattavasti suurempi kuin kiinteistöbisneksessä.

Tuulivoimainvestointeja puoltaa toki se, että alhaisen sähkön hinnan vuoksi myllyjen laitetoimittajatkin ovat joutuneet alentamaan hintojaan. Silti Damsgaard ihmettelee, miksi kiinnostus tuulivoimainvestointeihin on yhä niin suuri.

– Enpä kuitenkaan hämmästyisi, jos tulevina vuosina näkisimme tuulivoimarakentamiseen liittyvän ison rahoituskriisin.

Lähde: Second Opinion Energi