Jacques Delors –instituutissa tutkijana tällä hetkellä työskentelevä 61-vuotias belgialainen Vinois patistaa päättäjiä suuntaamaan markkinakehitystä niin, että kysyntä asetetaan tarjonnan edelle.

Vähittäismarkkinat ovat Vinoisin mukaan eurooppalaisen markkinajärjestelmän porsaanreikä. Ne koostuvat 3000:sta sähkön ja kaasun jakelijasta, jotka ovat enemmän tai vähemmän kytköksissä paikallis- ja aluepolitiikkaan ja joilla on monimutkaisia palkitsemisjärjestelmiä.

– Tämän laajan verkonhaltijakirjon takia EU ei puuttunut kolmannessa markkinapaketissaan jakeluverkkoihin.

– Huomion kiinnittäminen energian tarjonnasta sen kysyntään on tulevan Energiaunionin keskeisiä kysymyksiä. Meidän on katsottava kuluttajia ja heidän työkalujaan, joilla nämä hallitsevat energian kulutustaan.

– Työkalut voivat tulla energiasektorilta itseltään tai ulkopuoliselta alalta kuten IT-yhtiöiltä, Vinois toteaa ja mainitsee esimerkkinä Nestin, joka toimii nykyään osana Googlea.

Taksialan Uberin tai kiinteistöalan Airbnbin kaltainen ilmiö voi Vinoisin mukaan hyvin toistua energia-alallakin. Siirtymä tarjonnasta kysyntään on demokratiaa.

IT-yhtiöt tulevat ja ottavat osansa

Kantaverkkoyhtiöt  ja jakeluverkkoyhtiöt käyvät kiistaa siitä, kuka saa käyttää kuluttajadataa. Kuluttajat taas eivät ole valmiita antamaan dataa, koska yhtiöt eivät tiedä, mitä sillä tekisivät. Lisäksi kuluttajat haluaisivat varmistaa, että saavat korvausta datastaan.

– Mielestäni on erittäin vaikea nähdä, että energia-ala voisi kanavoida Eurooppa-tason kuluttajavoimaa nykymuodossaan toimiville sähkön vähittäismarkkinoille. Mutta IT-ala voi sen tehdä – se saa kuluttajadataa älypuhelinten kautta ja uskon, että se panee toimeksi. IT-yhtiöt ovat jo rantautuneet energia-alalle ja saamme pian nähdä niitä lisää.

Vinoisin mukaan jakeluverkkoyhtiöt tuskin pystyvät tarpeeksi vakuuttavaan keskusteluun tässä suhteessa, ne kun ovat järjestäytyneet neljäksi eri EU-tason edunvalvontaorganisaatioksi: Eurelectriciin, Geodeen, EDSOon and CEDECiin.

– Jakeluverkkoyhtiöiden pitäisi toimia yhdessä kuten ENTSO-E – joka sekin oli alun perin jakautunut neljäksi vai viideksi eri ryhmittymäksi. Niin kauan kuin ne eivät kykene yhteistyöhön, ne eivät osaa kertoa komissiolle, mitä ne todella haluavat ja mitä eivät missään nimessä halua.

– Siihen asti sähköverkkoala jää jonkinlaiseksi mustaksi laatikoksi.

Nordpoolista mallia Energiaunioniin

Energiaunionin idea on Vinoisin mielestä siinä, että otetaan jokaisesta jäsenmaasta paras osa ja liitetään ne yhteen sen mukaisesti, miten Jacques Delors kehitti Energiayhteisön konseptia vuonna 2010.

– Nordpool on Euroopan edistyneimpiä yhteistyömuotoja, joka todella pyrkii löytämään ja yhdistämään jäsentensä vahvuudet ja vähentämään sitä kautta niiden heikkouksia.

– Yleinen energia-ajattelu nojaa yhä vuoden 2007 kolmen pilarin malliin – kilpailukykyyn, kestävään kehitykseen ja toimitusvarmuuteen. Luulenpa, että meidän on mentävä näiden pilarien alle ja katsottava energiapalettia siitä näkökulmasta, miten optimoida resurssit.

– Meidän on esimerkiksi tuettava parasta tuulta ja aurinkoa. Siksi Espanjan, Portugalin ja Ranskan välille on saatava paremmat siirtoyhteydet, Vinois korostaa.

ENTSO-E sähkövirtojen reaaliaikaiseksi koordinoijaksi

Vinois varoittaa Belgian tiestä: maa taistelee saadakseen riittävästi sähköä ja on valmis tukemaan omaa tuotantoa, vaikka aivan rajan takaa hollantilaisesta maakaasuvoimalasta olisi saatavissa apuja.

– Jos sähköntuotantokapasiteetin riittävyyttä pohditaan vain kansallisella tasolla, lähestymistapa on kuluttajille kallein ja sähkön sisämarkkinakehitykselle haitallisin.

– Jäsenvaltioiden olisi valtuutettava kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E koordinoimaan sähkövirtoja reaaliaikaisesti. Kansalliset viranomaiset eivät sitä salli, koska ne näkevät yhä toimitusvarmuuden suvereniteettiasiana.

Kansallisen tason toimitusvarmuus on Vinoisin mielestä hölynpölyä, mikäli todella luodaan yhtenäinen sähkömarkkina-alue.

Sähkön sisämarkkinat optimoivat polttoainepaletin ympäri Eurooppaa ja takaavat toimitusvarmuuden kaikille jäsenmaille, Jean-Arnold Vinois sanoo.

Kuva: Gleamlight/ Philippe Molitor