Suomalainen hiilijalanjälki saattaa olla melko pieni vuonna 2050, mikäli Low Carbon 2050 -selvityksen skenaariot toteutuvat.

Vuonna 2050 Suomi ei tuota hiilidioksidipäästöjä — tämä on mahdollista ja siitä voi muodostua myös Suomen mahdollisuus. Investoinnit hiilettömyyteen olisi kuitenkin käynnistettävä mahdollisimman nopeasti. Erilaisiin teknologioihin olisi myös panostettava monipuolisesti, koska parhaat teknologiat eivät ole vielä erottuneet akanoista. Näin toteaa tulevaisuutta visioiva Low Carbon 2050 –selvitys. Selvitys on teknistieteellinen hanke, johon lähes kolmen vuoden ajan osallistuivat VTT, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos ja Geologian tutkimuskeskus. Eduskunnan parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea käytti tutkimustuloksia taustamateriaalina lokakuussa julkistetussa energia- ja ilmastopolitiikkaa linjaavassa tiekartassaan.

VTT ja kumppanit ovat laatineet Suomelle neljä vaihtoehtoista polkua, joiden varrella ei hiili pölise. Kaikkien skenaarioiden peruslähtökohtana on eduskunnan hyväksymä vuoteen 2025 ulottuvan energia- ja ilmastostrategian perusskenaario. Skenaarioissa oletetaan, että Euroopan unioni ja Suomi vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Kolmessa skenaariossa koko maailman kattava ilmastosopimus on allekirjoitettu. Kahdessa skenaariossa uutta tekniikkaa otetaan käyttöön nopeasti ja kahdessa pitäydytään nykymenossa.

Suomen teollinen rakenne säilyy nykyisen kaltaisena kahdessa skenaariossa, yhdessä se uudistuu voimakkaasti ja yhdessä supistuu. Yhdessä skenaariossa yhdyskuntarakenne tiivistyy, yhdessä hajaantuu ja muissa pysyy ennallaan.

Kansantuote kasvaa joka tapauksessa

Kaikissa skenaarioissa oletetaan suomalaisen kansantuotteen kasvavan — pääoma korvaa energiankäyttöä ja kansantuote syntyy energiatehokkaammin sekä pienemmin päästöin. Ilmastopolitiikan toteuttaminen ei siis vaaranna kansantaloutta, mikäli uutta teknologiaa saadaan käyttöön ”ajoissa”, mikäli päästövähennystavoitteet ohjaavat kaikkien kansakuntien toimintaa ja mikäli päästövähennysten poliittinen ohjaus on kustannustehokasta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juha Honkatukia huomauttaa, että väestön ikääntyminen on Suomessa julkiselle taloudelle selvästi suurempi rasite kuin ilmastopolitiikan toteuttaminen.

— Suomen viennin ja tuonnin rakenne muuttuu. Cleantech-vienti vauhdittuu, kun ilmastopolitiikkaa toteutetaan kotimarkkinoilla.

Energiankulutus laskee — kansakunta sähköistyy

Selvityksen skenaarioissa energian kulutus kääntyy laskuun vuoden 2020 jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ”merkittävästi”, mutta niitä todennäköisesti käytetään edelleen vuonna 2050 liikenteessä ja teollisuudessa. Sähkön käyttö sen sijaan ei laske — ainakaan pysyvästi. Vähähiiliseen yhteiskuntaan pyrkiminen päinvastoin sähköistää energiajärjestelmät. Pitkällä aikavälillä Suomi on yhä sähkön nettotuoja.

Vähähiilisissä skenaarioissa uusiutuvan energian osuus kasvaa 40–60 prosenttiin primäärienergiasta ja 55–65 prosenttiin loppuenergiasta. Energian tuotannossa eniten lisääntyy puun käyttö, mutta myös tuuli- ja aurinkoenergian käyttöä on lisättävä. Lämpöpumppujen lukumäärä kasvaa kaikissa skenaarioissa ”merkittävästi”, mutta niiden tuottaman energian osuus ei näy kovin suurena määränä kokonaisuudessa.

Teollisuus yhä suurin energian käyttäjä

Suomalainen teollisuus käyttää tulevaisuudessa noin puolet energiasta. Vaikka teollisuuden rakenne muuttuisikin nykyisestä, lisää tuotteiden korkeampi jalostusaste teollisuuden energian käyttöä.

Skenaarioiden mukaan kotimaisen puun käyttö kasvaa — teollisuus ja energiantuotanto ovat tulevaisuudessa merkittävimmät puun käyttäjät. Enimmillään Suomi käyttäisi kuitupuuta noin 42 miljoonaa kuutiota vuonna 2050, energiapuuta 35 miljoonaa kuutiota ja tukkipuuta 33 miljoonaa kuutiota.

Tutkijoiden mielestä kaikissa tapauksissa puuta on metsissä jatkossakin ”enemmän kuin koskaan”. Samalla metsät sitovat vuosittain yhä enemmän hiiltä kasvuun. Vuonna 2050 Suomen metsät saattavat sitoa enemmän hiilidioksidia kasvuunsa kuin mitä Suomi päästää sitä ilmaan. Skenaarioissa hiilinieluja ei kuitenkaan ole laskettu kasvihuonekaasutaseisiin.

Low Carbon 2050 –skenaariot

1. Jatkuva kasvu

Suomalaiset elävät menestyvässä ja kansainvälistyneessä äly-yhteiskunnassa. Teknologian kasvu on nopeaa. Samalla teollisuudessa tapahtuu suuri rakennemuutos kohti korkeamman jalostusasteen tuotteita. Cleantech-vienti on vahvaa.

2. Pysähdys

Suomen teollisuuden rakenne ei muutu nykyisestä — myös yhdyskuntarakenteet ovat nykyisen kaltaisia. Teknologian kehitys hidastuu ja näivettyy. Kehitys johtaa ilmastokriisiin, ja maapallon ilmaston lämpötila nousee enemmän kuin neljä astetta.

3. Säästö

Suomi ja Euroopan unioni toteuttavat ilmastopoliittiset tavoitteensa etupainotteisesti. Teknologian kehitys ei kuitenkaan pysy mukana, jolloin käyttöön otetaan tehotonta ja kallista tekniikkaa. Päästövähennykset toteutetaan energiaa säästämällä. Energiaomavaraisuus kasvaa, mutta niin kasvavat myös päästöjen vähentämisen kustannukset.

4. Muutos

Ihmisten arvot muuttuvat. Käyttöön otetaan uutta teknologiaa, joista osa on vielä tuntematonta.

Kuva: Scanstockphoto