Vuoden 2015 aikana Liettua saa myös toisen yhteyden läntiseen Eurooppaan, kun sen ja Ruotsin välinen merikaapeliyhteys NordBalt avataan myöhemmin syksyllä. Näiden kahden energiasillan odotetaan laskevan Liettuan sähkön hintaa pohjoismaisessa Nord Pool –sähköpörssissä.

Siirtoyhteydet ovat myös osavastaus huoliin, joita Ukrainan viimeaikaiset tapahtumat ovat nostattaneet EU:n ja sen jäsenvaltioiden energiaturvallisuudesta.

Siirtoyhteyden rakentamisesta ovat vastanneet Liettuan ja Puolan kantaverkkoyhtiöt Litgrid ja Polskie Sieci Elektroenergetyczne (PSE). Noin 90 kilometriä pitkä siirtolinja yhdistää Baltian maat Euroopan energiamarkkinoihin. Yhteyden kokonaiskustannukset olivat 1,8 miljardia Puolan zlotya, josta EU-avustusten osuus oli 870 miljoonaa zlotya.

Puolan apulaispääministeri Janusz Piechociński sanoi avajaisseremoniassa, että siirtoyhteys vahvistaa EU:n siirtymistä kohti energiaunionia. DG Energyn edustaja Wolfgang Munch säesti Piechocińskia toteamalla, että yhteys on ollut strateginen investointi, joka palvelee energianhankinnan kestävyyttä ja turvallisuutta sekä kilpailua EU-markkinoilla.

Vuodesta 2010 lähtien Puola on rakentanut uutta kantaverkkoa yli 600 kilometriä ja uusinut vanhaa verkkoa tuplasti saman verran. Rahaa näihin verkkohankkeisiin se on käyttänyt vuosina 2010–2015 noin 4,5 miljardia zlotya, ja vuoteen 2020 ulottuvalla ajanjaksolla se aikoo investoida vastaaviin hankkeisiin 7,5 miljardia zlotya.

Puolan ja Liettuan energiayhteistyöhön sisältyy myös hanke maakaasuputken rakentamisesta maiden välille.

Kuva: Wikimedia Commons