Euroopan unioni tuo 53 prosenttia kuluttamastaan energiasta Euroopan ulkopuolelta. Euroopan komission viime keväänä julkaisema ”Euroopan energiaturvallisuustrategia” käy läpi energiaan liittyviä riskitekijöitä. Hautala arvioi Ukrainan kriisin nostavan energiaturvallisuusstrategian arvoa.

— Energiaturvallisuustrategia ei ole jäsenmaita pakottavaa lainsäädäntöä, mutta komission osalta se on vakava aloite, joka voi johtaa jäsenmaita sitovaan lainsäädäntöön.

Energiaturvallisuusstrategian mukaan jäsenmaiden on ”pidettävä riippuvuus ulkomaisesta [energia]teknologiasta rajallisena.”. Jäsenmaiden olisi myös energiapoliittisia päätöksiä tehdessään keskusteltava päätösten mahdollisista vaikutuksista naapurimaiden kanssa. Hautala kuitenkin nostaa strategiapaperista esille ydinvoiman käyttöä koskevia linjauksia, joilla saattaa olla laajempia vaikutuksia.

— Strategien mukaan ydinenergian tuotantoon liittyvistä [kansallisista] investoinneista olisi keskusteltava myös koko Euroopan tasolla. Samalla olisi varmistettava, että ydinvoimalaitokset eivät ole riippuvaisia pelkästään Venäjältä toimitettavasta polttoaineesta.

Hautalan mielestä strategian linjaukset johtavat väistämättä unionin yhteiseen energiaulkopolitiikkaan ja jopa yhteiseen energiapolitiikkaan — energiaunioniin.

Stressitestit kaikille voimalaitoksille

Eurooppalaisille ydinvoimalaitoksille tehdään jo stressitestejä. Hautalan mielestä toimintaa olisi laajennettava koskemaan myös muita voimalaitoksia. Myös energian varastointitekniikoita olisi kehitettävä — Hautala kehuu keskieurooppalaisten rakentamia maakaasuvarastoja, mutta muistuttaa, että Suomessa maakaasua ei voi varastoida. Hautala toivoo, että tulevaisuudessa maakaasuverkossa voisi siirtää kaasua kahteen suuntaan.

— EU:n energiasisämarkkinat eivät vielä toimi riittävän tehokkaasti, jotta niiden avulla voitaisiin käyttää energiaa tehokkaasti, Hautala huomauttaa.

Hautala arvioi, että nykyisessä taloudellisessa tilanteesta EU:lta tuskin heruu rahaa nestemäisen maakaasun varastointijärjestelmien rakentamista varten. Nestemäisen maakaasun käytön lisääminen ei siis pelasta Eurooppaa aivan lähitulevaisuudessa.

— Myös Euroopasta on löytynyt merkittäviä liuskekaasuesiintymiä, mutta niiden hyödyntämiseen liittyy valtavia ympäristöriskejä.

Energiansäästö on sen sijaan Hautalan mielestä merkittävä lyhyen aikavälin energiapoliittinen keino vähentää energian käyttöä Euroopassa.

— EU:ssa pitäisi kehittää energiapolitiikan tueksi solidaarisuusmekanismi, jonka avulla jäsenmaat voisivat tukea toisiaan, Hautala visioi.

Venäläinen ydinvoimaomistus riski

Venäläisellä ydinvoimayhtiö Rosatomilla on hankkeita Suomessa ja Unkarissa. Hautala muistuttaa, että Rosatom ei ole aivan tavallinen yritys — tämä lisää riskejä ja riippuvuutta Venäjästä.

— Rosatomin toimitusjohtaja raportoi suoraan Venäjän presidentille. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on käytännössä tiukasti Venäjän poliittisessa ohjauksessa. Taloudellisten tavoitteiden lisäksi venäläisten ydinvoimahankkeisiin saattaa liittyä geopoliittisia tavoitteita.

Hautalan mielestä riskit kasvavat, jos Rosatom on suurin omistaja, päärahoittaja, reaktorin toimittaja ja ydinpolttoaineesta vastaava yhtiö.

Kuva: Mikko Stig, Lehtikuva Oy