Eri toimialojen vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat osa Suomen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista. Tavoitteena on saada yritykset ja yhteisöt käyttämään energiaa mahdollisimman tehokkaasti. Samalla Suomen hiilidioksidipäästöt vähenevät.

Vuonna 2016 päättyneen energiatehokkuussopimuskauden aikana tavoitteena oli saavuttaa yhdeksän prosentin energiansäästö. Säästöt saavutetaan energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneiden yritysten omilla toimilla. Suomessa energiansäästöä ja energiatehokkuustoimia on edistetty valtion ja eri toimialojen välisillä sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien.

Asetetut tavoitteet ylittyivät

Energiatehokkuustoimissa kunnostautuneet Helen Oy ja Sallila Energia Oy onnistuivat energiankäytön tehostamisessa reilusti yli sopimuksessa asetettujen tavoitteiden. Näin toteaa työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, Energiaviraston ja Motivan edustajista koottu palkintotoimikunta.

Toimikunnan mielestä yhtiöt ovat raportoineet kattavasti tekemistään toimista ja saavuttamistaan säästöistä vuosittain. Tämä on erityisen tärkeää Suomea sitovien EU-tavoitteiden seurannan kanalta.

Helen Oy toteutti mm. sähköntuotantoa tehostavia toimenpiteitä, jotka tuottivat säästöjä primäärienergian käytössä. Lisäksi yhtiö raportoi tekemistään toimista säännöllisesti.

— Helen Oy:n energiatehokkuus nousi aivan uudelle tasolle, kun kaukojäähdytyksen tuotanto käynnistyi Helsingissä, kertoo Helen Oy:n ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Rauno Tolonen.

Helsingissä rakennettiin Katri Valan puiston alle maailman suurin kaukojäähdytystä tuottava lämpöpumppulaitos. Laitos ottaa tarvitsemansa energian puhdistetun jäteveden lämmöstä ja auringon lämpöenergiasta.

Sallila Energia Oy taas panosti yhtiön asiakkaille kohdistettujen energiatehokkuuspalveluiden kehittämiseen. Palveluja tuotetaan monipuolisesti ja niiden avulla saavutetuista hyödyistä raportoidaan aktiivisesti. Samalla yhtiö on saavuttanut omalle toiminnalle asetetut energiatehokkuustavoitteet.

— Olemme panostaneet energiatehokkuusasioihin omissa kiinteistöissämme ja yhtiön toiminnassa. Samalla olemme vieneet energiatehokkuusasiaa eteenpäin asiakkaidemme keskuudessa. Saamamme asiakaspalautteen perusteella olemme onnistuneet työssämme, toteaa Sallila Energia Oy:n energiapäällikkö Raimo Prusi.

— Tuorein kehityskohteemme on aurinkoenergian hyödyntäminen. Loimaalle rakennetun aurinkovoimalan vuokrapaneelit ovat saaneet asiakkailta hyvän vastaanoton.

Energia-alalla on kaksi energiatehokkuussopimusjärjestelmää: energiantuotannossa ja energiapalveluissa. Sopimusjärjestelmän toimenpideohjelmiin on tällä hetkellä liittynyt 126 energia-alan yritystä. Helen Oy ja Sallila Energia Oy palkittiin 15.6.2017 Finlandia-talolla järjestetyssä Energiatehokkuussopimusten juhlaseminaarissa.

TAUSTAA

Vapaaehtoisesti ilman pakottavaa lainsäädäntöä

Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusjärjestelmä on hyväksytty Euroopan unionissa keinoksi parantaa kansakunnan energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Edellytyksenä on, että sopimistoiminta on kattavaa ja että toiminnalla on selvät tavoitteet. Sopimusjärjestelyn osapuolia ovat eri teollisuustoimialat ja valtio. Energiatoimialan yrityksiä sopimusjärjestelmässä edustaa Energiateollisuus ry.

Euroopan unionissa Suomi on yksi harvoista maista, joissa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusjärjestelmä toimii ja tuottaa tuloksia. Vapaaehtoisilla toimilla on vältetty lainsäädännölliset toimet ja pakkokeinot. Hyvin tulosten ansiosta Suomi jatkaa vapaaehtoisella linjalla myös vuosina 2017—2025. Ensimmäiset sopimukset solmittiin toimialojen ja valtion välillä Suomessa jo 1990-luvulla.

Sopimustoiminnan tavoitteena on jatkuva parantaminen. Sopimusjärjestelmään liittyneet yritykset ja yhteisöt asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi yritykset valitsevat itse.

Suomessa valtio tukee taloudellisesti sopimusjärjestelmään liittyneiden yritysten energiatehokkuusinvestointeja sekä uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa. Tuki määräytyy tapauskohtaisesti.

Sopimusjärjestelmään liittyneiden yritysten velvollisuutena on raportoida vuosittain tekemistään energiatehokkuustoimenpiteistä. Suomen valtio taas raportoi tehdyt toimet ja energiansäästöjen toteutumisen Euroopan unionille.

Kuva Scanstockphoto