Istuva EU-komissio on luvannut olla iso suurissa kysymyksissä ja pieni pienissä. Kiusausta näyttää kuitenkin olevan vaikea vastustaa. Viime marraskuussa osana puhtaan energian pakettia julkistetut kaksi energiatehokkuusdirektiiviesitystä ovat tästä esimerkki. Energiatehokkuutta ja rakennusten energiatehokkuutta koskevien direktiiviesitysten päätavoitteena on kammeta energiatehokkuus ensisijaiseksi energialähteeksi joka EU-maassa. Komissio painottaa, että energiatehokkuuden parantaminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista tukea siirtymistä vähähiiliseen energiantuotantoon. Se luo myös investointeja, kasvua ja työtä.

Kyseessä on vain direktiivien päivitys ja tavoitetason kiristys, kaikkia artikloita ei avata. Silti molemmat direktiiviesitykset sisältävät tukun teknisiä yksityiskohtia ja paikallistason velvoitteita, joilla ei ole suoraan tekemistä energiatehokkuuden kanssa. Yhtenä esimerkkinä on vaatimus huoneistokohtaisista mittareista. Suomen kokemukset ovat osoittaneet, että määräys on kallis ja kustannustehoton. Asuntokohtainen lämmön mittaus on laskenut energiankulutusta vain nimellisesti. 

Tehokkuutta, ei vain säästöä
Esitysten sisältöä enemmän Brysselissä puhuttaa kuitenkin niiden käsittely europarlamentissa. Energiatehokkuusdirektiivistä vastaava puolalainen europarlamentaarikko Adam Gierek kritisoi komission esityksiä kovin sanoin.

— Energiatehokkuuden parantaminen vaatii kokonaisvaltaisen lähestymistavan. Tehokkuutta on parannettava kaikilla kolmella tasolla: energiamarkkinoiden lisäksi energian tuotannossa ja sen siirtämisessä, liikenne mukaan lukien, toteaa Gierek Energiauutisille.

Komissio sen sijaan haluaa keskittyä energian loppukäyttöön. Insinööritaustaisen Gierekin mukaan komissio lakaisee näin maton alle energiatehokkuuden todelliset ongelmat. Tehokkuustavoitteita asetettaessa lähtökohdaksi on otettava energiantuotannon ja siirtoverkkojen modernisointi, kaikkien energialähteiden mahdollisimman ympäristöystävällinen käyttö, energiaturvallisuuden parantaminen ja energiaköyhyyden torjunta.

— Täyttämällä komission esitysten vaatimukset kulutamme vähemmän energiaa, mutta energian säästö ei ole aina synonyymi tehokkuudelle, sosialistipuoluetta edustava Gierek huomauttaa.

Teollisuus- ja energiavaliokunnan raportoija nostaa esimerkiksi rakennukset. Energian säästäminen lämpötilaa alentamalla ja ilmanvaihtoa pienentämällä ei ratkaise Euroopan energiatehokkuusongelmia. Europarlamentaarikko muistuttaa, että kiinteistöjen osuus energian loppukäytöstä on 40 prosenttia. Valtaosa tästä kuluu lämmitykseen ja jäähdytykseen. Siksi näiden järjestelmien uudistaminen on välttämätöntä. Gierekin mukaan myös yritysten ja kotitalouksien on päästävä hyödyntämään energiaremonttiohjelmia ja pienentämään energialaskujaan. Esityksiin on sisällytettävä selkeät rahoitustyökalut, joilla yritykset ja kuluttajat pystyvät toteuttamaan vaaditut uudistukset.
— Minulle on keskeistä, että jäsenmaat saavat entistä vapaammin päättää tavoista, joilla tavoitteet täytetään ja joilla lisättäisiin joustavuutta vähentää esimerkiksi energiaköyhyyttä, linjaa Gierek.

Edessä kiivaita keskusteluita

Europarlamentissa puolalaisraportoijan linjauksiin suhtaudutaan varauksella. Gierekillä ei ole ollut toistaiseksi esittää konkreettisia lukuja ja faktoja näkökulmansa tueksi. Näin ollen esimerkiksi laskentamallin laatiminen energiantuotannon, -siirron ja loppukulutuksen osuuksista energiatehokkuuden kokonaistavoitteesta ei ole mahdollista.

Raportoijan linjaukset herättävät kysymyksiä myös mepin oman sosialistiryhmän sisällä. Gierek on kollegoidensa mukaan laatinut raporttinsa itsenäisesti. Lisäksi osa asioista on ”hukkunut tulkkausmatkalla”. Toisen kollegan mukaan raportoijan tärkein tavoite on saada direktiivin kautta lisää EU-rahaa Puolan kantaverkkojen ja energiantuotantolaitosten uudistamiseen.

Gierekin linjaa on moitittu myös kunnianhimottomaksi. Europarlamentti on aiemmin linjannut, että energiatehokkuutta on parannettava 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja tavoitteen on oltava sitova. Komissio esittää nyt direktiiviuudistuksessa 30 prosentin sitovaa EU-tason tavoitetta.

Gierek on kuitenkin lyönyt pöytään kompromissilukeman 35 prosenttia. Raportoijan mukaan europarlamentin vaatima 40 prosenttia on täysin epärealistinen. Tavoitelukemasta ja sen sitovuudesta onkin odotettavissa tunteita kuumentavia keskusteluita.

— Pelissä on europarlamentin kasvojen menetys, luonnehtii yksi europarlamentaarikko.

Ei se määrä, vaan ajankohta

Energiayhtiöiltä ei kuitenkaan heruu ymmärrystä Gierekin vaatimuksille kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta.

— Energiatehokkuus on laaja ja monipolvinen kokonaisuus, jonka järkevä mittaaminen on haasteellista, toteaa Fortumilla sääntelyn kehittämisestä vastaava Monika Kuusela.

— Parhaat tulokset saadaan systeemisellä lähestymistavalla, ei yksittäisillä toimilla.

Kuuselan mukaan primäärienergiankulutuksen säästöjen tulee olla jatkossakin se, mitä mitataan, mutta energiantuotannon ja -kulutuksen uudet tavat vaativat joustavampia keinoja. Uusiutuvaan energiaan perustuvat järjestelmät taas eivät sovi yhteen staattisen energiansäästövaatimuksen kanssa.

— Keskeistä ei ole enää kulutettavan energian määrä vaan se, milloin energia kulutetaan. Tässä tilanteessa pelkän loppukulutuksen määrän tuijottaminen on väärä ratkaisu.

Kuusela muistuttaa, että päästökauppajärjestelmä on säilyttävä jatkossakin ensisijaisena EU-tason ohjausmekanismina. Hän toivoo, että energiatehokkuustoimet pureutuvat päästökaupan ulkopuolisiin sektoreihin. Kuusela on samaa mieltä Gierekin kanssa, että esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytyspuolella on paljon tehtävää.

Huolena on myös, että direktiivissä esitetty toimien tiukentuva valvonta, säästöjen todentaminen ja raportointivaatimukset lisäävät byrokratiaa.

Fortumin Kuusela muistuttaa, että jäsenmaiden tilanteet eroavat valtavasti toisistaan. Pohjoismaissa energiapihi ajattelutapa on ollut osa tuotantoa jo vuosikymmenet. Fortumin kaltaiset yritykset ovat jo kauan investoineet sekä tuotannon että energiansiirron tehostamiseen. Samoin kuluttajia opastetaan aktiivisesti seuraamaan kulutustaan. Kaikkialla Euroopassa tuotteiden energiatehokkuusmerkinnät ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi saada kuluttajat kiinnittämään asiaan huomiota. Kuusela uskoo, että energiatehokkuus tulee parantumaan joka jäsenmaassa myös sähkökäyttöisten ajoneuvojen myötä.

Toimeenpanokaaos edessä?
Jäsenmaiden neuvostossa komission esityksiin suhtaudutaan varovaisesti. Moni EU-maa vastustaa sitovaa 30 prosentin energiatehokkuustavoitetta ja vierastaa komission yksityiskohtaista puuttumista ja lisäraportointivaatimuksia. Varmaa on, että EU-päättäjien parissa käydään tulevina kuukausina kiivasta keskustelua energiatehokkuudesta. Direktiivien avaaminen vain osittain ei ainakaan helpota käsittelyä. Riskinä on, että toimeenpanovaiheesta tulee kaaos jäsenmaissa. Energiatehokkuusdirektiivit ovat jo nyt surullisen kuuluisia siitä, että niiden toimeenpano takkuaa. Muutamassa valtiossa nykyisten direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on yhä kesken. Tämän vuoden osalta vain pari jäsenmaata on toimittanut komissiolle kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmansa.

Fortumin Kuusela muistuttaa, että avainsanat ovatkin nyt toimeenpano ja tulokset.

EU tasolla on saatava laskentatavat kuntoon, tilastot yhdenmukaisiksi ja huolehdittava siitä, että jäsenmaat todella saavat aikaan vertailukelpoisia säästöjä. Sitä varten tarvitaan selkeät toimintaohjeet, joiden noudattamista komission on vahdittava haukan lailla.

— Joustavuus ei kuitenkaan saa kärsiä. Jäsenmaiden on valittava itse kustannustehokkaimmat työkalut ja keinot. Tämä ei ole helppo harjoitus.

teksti Heli Satuli / kuva Scanstockphoto