Suomalaista energiatoimialaa edustava Energiateollisuus ry pitää komission energiapaketin lähtökohtia hyvinä. Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky ja energiaturvallisuus on otettu huomioon ilmasto- ja energiapoliittisissa tavoitteissa. Päätavoitteeksi asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on onnistunut linjaus — samoin kustannustehokkaasti asetetut muut tavoitteet.

— Sitova uusiutuvan energian käyttöä ohjaava tavoite on kuitenkin turha, koska toimiva päästökauppa ohjaa automaattisesti lisäämään uusiutuvan energian käyttöä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Vuonna 2008 vahvistetut 20-20-20 tavoitteet ja niitä varten kehitetyt ohjauskeinot ovat Energiateollisuus ry:n mielestä osoittautuneet kalliiksi ja tehottomiksi ratkaisuiksi vähentää päästöjä. Kansalliset uusiutuvan energian tukijärjestelmät ovat sotkeneet sähkömarkkinoiden toimintaa ja heikentäneet päästökauppajärjestelmän vaikutuksia.

— Komissio on nyt tiedostanut tosiasiat ja pyrkii korjaamaan kalliiksi käyneet virheet, Naukkarinen toteaa tyytyväisenä.

— Komission esittämä kasvihuonekaasujen 40 prosentin vähennystavoite vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä on haastava, mutta välietappina se on linjassa vuoden 2050 tavoitetason kanssa. Uusiutuvalle energialle EU-tasolla asetettu 27 prosentin sitova tavoite on myös linjassa päästötavoitteen kanssa, kun energiatehokkuuden parantuminen otetaan huomioon.

Kohti markkinaehtoista ohjausta

Energiateollisuus ry:n mielestä uusiutuvan energian edistämisessä pitäisi siirtyä nykyisistä sähkön tuotantotuista markkinaehtoiseen ohjaukseen. Samalla julkista tukea voitaisiin kohdistaa tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja sen kaupallistamiseen. Kaupallisesti vahvan teknologian markkinoillepääsyä ei tarvitse tukea syöttötariffien kaltaisilla tehottomilla ja kalliilla tukimuodoilla.

Komission esittämä automaattinen päästöoikeuksien tarjonnanhallinta vahvistaa päästökauppaa, vakauttaa päästöoikeuden hintavaihteluita ja lisää hintojen ennustettavuutta. Samalla järjestelmään kohdistuvaa poliittista riskiä vähennetään.

Komission esityksessä kaukolämmön todetaan olevan energiatehokas ratkaisu taajamissa. Energiateollisuus ry:n mielestä komissio ei ole kuitenkaan ehdotuksessaan riittävän aktiivisesti edistämässä kaukolämmityksen tai sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaa.

— Eri lämmitysjärjestelmien tasapuolisen kohtelun vuoksi kaikki lämmitysmuodot olisi saatava päästökaupan piiriin. EU-tasolla tämä lisäisi olennaisesti myös päästökaupan kattavuutta ja vaikuttavuutta. Valitettavasti tällaista esitystä komissio ei kuitenkaan nyt tee, Naukkarinen huomauttaa.

Kuva: Scanstockphoto

Tätä komissio ehdottaa

Sitova kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite

Päästöjä vähennetään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on tarkoitus saavuttaa pelkästään EU:n omilla toimenpiteillä. Päästökauppajärjestelmään piiriin kuuluvien toimialojen päästökattoa alennetaan vuosittain tietyllä prosenttimäärällä.

Päästökaupan ulkopuolisten toimialojen olisi vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 30 prosentilla vuoden 2005 tasosta.

Sitova uusiutuvan energian tavoite

Uusiutuvan energian osuus vuonna 2030 on vähintään 27 prosenttia. Tavoite olisi EU:n laajuinen sitova tavoite. Tavoitteeseen pyritään markkinaehtoisilla keinoilla. EU-tason sitova tavoite on komission mielestä välttämätön, jotta investoinnit toteutuisivat. Tavoitetta ei kuitenkaan muunneta kansallisiksi tavoitteiksi.

Energiatehokkuutta parannetaan

Energiatehokkuuden roolia on tarkoitus käsitellä tarkemmin energiatehokkuusdirektiivin uudelleen käsittelyssä myöhemmin tämän vuoden aikana. Jäsenvaltioiden on komission mielestä otettava energiatehokkuus huomioon kansallisissa energiasuunnitelmissa.

Päästökauppajärjestelmä uusitaan

Päästökauppajärjestelmää uudistetaan. Ylimääräisten päästöoikeuksien käsittelyä varten perustetaan markkinavakausvaranto-järjestelmä. Tämä parantaisi komission mielestä järjestelmän kykyä sietää vakavia häiriöitä. Komissiolla tai jäsenvaltioilla ei olisi mahdollisuutta puuttua markkinavakausvarantojen käyttöön.

Vahvistetaan energiajärjestelmän kilpailukykyä

Energiajärjestelmän kilpailukyvyn arvioimista varten kehitetään mittareita. Mittareiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi eurooppalaisen energian hintaeroja kilpailijamaihin verrattuna. Mittareilla voidaan myös arvioida eurooppalaisen energiajärjestelmän monipuolisuutta ja kehittämistarpeita. Tavoitteena on EU:n kattava kilpailukykyinen ja varma energiajärjestelmä, joka perustuu yhteisiin markkinoihin, kilpailuun ja tuotekehitykseen.

Lisäetoja:
EU-komission energiaa koskevat ehdotukset:

http://ec.europa.eu/energy/2030_en.htm

EU-komission ilmastoa koskevat ehdotukset:

http://ec.europa.eu/clima/policies/2030/index_en.htm