Kaukojäähdytystä myytiin viime vuonna 205 000 megawattituntia. Myynnin kasvu on ollut huimaa koko 2000-luvun. Vielä 2000-luvun alussa kaukojäähdytystä myytiin alle 5000 megawattituntia.

Kaukojäähdytyksen toimintaperiaate muistuttaa kaukolämpötoimintaa. Kylmäenergia tuotetaan keskitetysti ja se siirretään putkiverkon kautta asiakkaiden kiinteistöön. Kiinteistössä kaukokylmä siirretään lämmönsiirtimen avulla esimerkiksi ilmanvaihtimen jäähdytyspatteriin, josta jäähtynyt ilma jaetaan kiinteistön sisällä. Kun ilmaa jäähdytetään, vähenee myös sisäilman kosteus. Kosteuden poistaminen sisäilmasta tuottaa raikasta ja viileää sisäilmaa.

Asiakasmäärät nousevat

Kaukojäähdytys on ennen kaikkea kerrostalojen, toimistojen ja liikekiinteistöjen jäähdytysmuoto. Kaukojäähdytys soveltuu myös suurten kaupunkikeskusten ulkopuolisille alueille. Esimerkiksi Vierumäen Urheiluopisto käyttää tilojensa viilentämiseen kaukojäähdytystä.

Kaukojäähdytyspalveluita ostavien asiakkaiden määrä kasvoi viime vuonna 11 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Viimeisten viiden vuoden aikana asiakasmäärän kasvu on ollut yli 80 prosenttia. Viime vuoden lopussa kaukojäähdytyspalveluita osti lähes 500 kiinteistöä, joista melkein 70 prosenttia sijaitsee Helsingissä.

Suurin kaukojäähdytystä myyvä yritys on Helen Oy, joka aloitti kaukojäähdytystoiminnan jo vuonna 1998. Toiseksi suurin on Turku Energia — Turussa toiminta aloitettiin vuonna 2000. Espoossa Fortum käynnisti kaukojäähdytyksen myynnin vuonna 2012. Fortum on alan kolmanneksi suurin yritys. Muita kaukojäähdytyspalveluita myyviä yrityksiä ovat Jyväskylän Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lempäälän Lämpö Oy, Pori Energia Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy ja Vierumäen Infra Oy. Lähivuosina joukon odotetaan laajenevan.

Neljää tapaa jäähdytellä

Kaukojäähdytystä tuotetaan neljällä eri tavalla. Selvästi yleisin tapa on suuret lämpöpumput, joiden osuus viime vuonna tuotetusta kaukojäähdytyksestä oli yli 64 prosenttia. Lämpöpumppujen osuus kaukojäähdytyksen tuotannossa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun — vuonna 2016 kasvu oli 20 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.

Toinen kaukojäähdytyksen kasvava tuotantotapa on vapaajäähdytys. Vapaajäähdytyksen tuotantoteho kasvoi viime vuonna peräti 37 prosenttia. Tuotantomuodon kasvu tosin ei vielä näy viime vuoden kaukojäähdytystilastossa. Vapaajäähdytyksen osuus viime vuonna oli hieman yli 22 prosenttia. Molemmat tuotantomuodot hyödyntävät ympäristön uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi vapaajäähdytys ottaa energiansa vesistöistä ja kylminä vuodenaikoina ulkoilmasta.

Kompressoreiden osuus kaukojäähdytyksen tuotannossa oli viime vuonna vajaat kuusi prosenttia ja absorptiolämpöpumppujen kahdeksan prosenttia. Absorptiolämpöpumppu hyödyntää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten lämpöenergiaa.

Samankaltaista johtotekniikkaa

Kaukojäähdytysverkko muodostaa itsenäisen putkiverkoston. Teoriassa myös kaukolämpöverkkoa voitaisiin käyttää kaukojäähdytyksen jakeluun, mutta toistaiseksi tätä ei ole Suomessa kokeiltu. Kaukojäähdytysverkon tekniikka on kuitenkin hyvin samankaltaista kuin kaukolämpöverkon tekniikka, mikä helpottaa kaukojäähdytysverkkojen perustamista ja alentaa kaukolämpöyrityksen kynnystä käynnistää kaukojäähdytysliiketoiminta.

Vuonna 2016 Suomessa oli vajaat 140 kilometriä kaukojäähdytysjohtoja. Kaukojäähdytysverkosto on kasvanut samassa suhteessa kuin kaukojäähdytyksen myynti. Vertailun vuoksi — kaukolämpöverkoston pituus Suomessa on noin 15 000 kilometriä.

Kaukojäähdytystä tuotettiin viime vuonna 280 megawatin teholla.

Jyväskylän Energia uutena mukaan

Jyväskylän Energia Oy aloitti kaukojäähdytystoiminnan viime keväänä. Jyväskylässä kaukojäähdytyksen myynti on paikallista toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungissa ei ole vielä yhtenäistä kaukojäähdytysverkostoa — jäähdytysenergiaa ei tuoteta kaupugissa keskitetysti vaan erillisissä verkoissa. Uusia kaukojäähdytysverkkoja rakennetaan kysynnän mukaisesti. Jyväskylässä kaukojäähdytys tuotetaan tällä hetkellä kompressoritekniikalla. Pitemmän aikavälin tavoitteena on koko kaupungin kattava kaukojäähdytysverkko, jonka kylmäenergia tuotettaisiin esimerkiksi hyödyntämällä Päijänteen syvänteitä.

— Yhtenäinen  kaukojäähdytysverkko on siinä vaiheessa ajankohtainen, kun asiakkaita on riittävästi.  Ilman riittävää kysyntää ei investointi isoon keskitettyyn tuotantolaitokseen on järkevää, kertoo Jyväskylän Energian asiakkuus- ja tuotehallintapäällikkö Ahti Weijo.

Toistaiseksi Jyväskylän Energia on tarjonnut kaukojäähdytystä yksittäisiin kohteisiin, kuten liikerakennuksiin ja uusille asuinalueille. Samalla kaukokylmää voidaan tarjota myös lähiympäristön kiinteistöille. Jyväskylässä on rakenteilla esimerkiksi uusi Kankaan asuinalue, jonne Jyväskylä Energia on tarjonnut aktiivisesti kaukojäähdytyspalveluita. Weijon mukaan uusin rakennuksiin on helpompi tarjota kaukojäähdytystä kuin vanhoihin kiinteistöihin.

— Toimitamme myös jäädytysenergiaa paikallisen jäähallin jääratojen jäädytykseen ja samalla kaukojäähdytystä jäähallin yhteydessä olevan liikuntakeskuksen palloiluhalliin, Weijo kertoo.

— Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä kaukojäähdytyspalveluihimme. Kiinnostus kaukokylmää kohtaan on selkeästi kasvanut viime vuosina ja odotammekin kaukokylmän myyniin moninkertaistuvan lähivuosina Jyväskylän alueella.

Kaukojäähdytystilastoon voi tarkemmin tutustua täällä.

Lue myös, miten Lahti Energia toimittaa kaukojäähdytystä.

Kuva Scanstockphoto