Valtakunnallinen kantaverkko on Suomen sähkönsiirtojärjestelmän sydän ja verisuonet. Se pitää järjestelmän ja koko yhteiskunnan käynnissä. Alueellisten sähköyhtiöiden verkot taas liittyvät kantaverkkoon, kuten myös moni suurempi voimalaitos. Fingrid Oyj:n omistaman kantaverkon kautta sähkö siirtyy aina sinne, missä sitä tarvitaan — myös naapurimaista Suomeen ja Suomesta naapurimaihin.

Suomi sähköistyy hetki hetkeltä yhä enemmän. Kun sähkön merkitys yhteiskunnassa kasvaa, kasvavat myös kantaverkkoon kohdistuvat odotukset. Voimajärjestelmän on toimittava luotettavasti kaikissa olosuhteissa. Paineita kantaverkon kehittämiselle aiheuttavat myös energiajärjestelmässä tapahtuvat muutokset, esimerkiksi säätilan mukaan vaihtelevien sähköntuotantomuotojen määrän kasvu tai uusia voimalaitoksia rakentavien halu liittää laitoksensa suoraan kantaverkkoon alueelliseen sähköverkkoon liittymisen sijasta.

Sähkömarkkinoiden yhdentyminen Pohjoismaissa ja tulevaisuudessa koko Euroopan unionin alueella pakottaa myös kehittämään kantaverkkotoimintaa. Kantaverkossa käytetyn tekniikan puutteet tai puutteelliset kantaverkon siirtoyhteydet eivät saisi olla este sähkömarkkinoiden toiminnalle. Siksi maiden rajojen välisten siirtoyhteyksien kehittämiseen on panostettu paljon viime vuosina.

EU-maiden pyrkimykset lisätä uusiutuvan energian käyttöä sähköntuotannossa on kuitenkin suurin kantaverkkotoimintaan vaikuttava trendi. Uusiutuvaan energian perustuvaa sähköntuotantoa tuetaan voimakkaasti monissa EU-maissa julkisin varoin. Tämä on tuottanut lyhyessä ajassa suuren määrän päästötöntä ja sään mukaan vaihtelevaa sähköntuotantokapasiteettia markkinoille. Sähkön markkinahinta on romahtanut ja perinteisiä voimalaitoksia on suljettu ennenaikaisesti. Kehitys haastaa myös kantaverkkojen kehittämisen.

Laki määrää kehittämään

Kantaverkkoyhtiö Fingridin tuore kantaverkon kehittämissuunnitelma vuosiksi 2015–2025 on lakisääteinen. Kehittämissuunnitelma kertoo millä tavoilla ja minkälaisin investoinnein kantaverkosta pidetään huolta. Lisäksi kantaverkkoyhtiön kehittämistoimien on oltava kustannustehokkaita ja toimien laatu on osattava mitoittaa oikein.

Fingrid Oyj:n kehittämissuunnitelma perustuu sähkön käyttö- ja tuotantoennusteisiin. Ne ohjaavat sähkön siirtotarpeita verkoissa. Valtakunnallisessa kehittämistyössä on osattava ottaa huomioon alueellisissa sähköverkoissa tehtävät toimet. Suuremmassa kuvassa taas suomalainen sähköverkkojen kehittämistyö liitetään osaksi Itämeren alueen sähköverkkojen kehittämistä. Ylimmällä tasolla verkkojen kehittämistä katsellaankin jo koko Euroopan unionin näkökulmasta. Eurooppalainen kehitystyö tapahtuu eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestössä — ENTSO-E — jonka jäsen Fingrid on.

1,2 miljardia euroa investointeihin

Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa myös kantaverkon kehittäminen on jatkuva prosessi. Viime vuosina kasvaneet ulkomaanyhteydet ovat korostuneet Fingridin toiminnassa. Suomessa kantaverkon suunnittelu ja kehittäminen on ositettu. Työtä tehdään kaikkiaan 12 eri alueella.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana Fingrid investoi kantaverkkoon yhteensä 1,2 miljardia euroa — noin 110 miljoonaa euroa vuosittain. Mitä tällä rahalla saadaan? Ikääntyneitä voimajohtoja ja sähköasemia uusitaan. Esimerkiksi 1920-luvulta peräisin oleva kantaverkkoyhteys Imatralta Turkuun rakennetaan uudestaan. Myös Helsingin alueella verkkoja vahvistetaan uudella 400 kilovoltin kaapeliyhteydellä. Keski-Suomesta Pohjois-Ruotsiin yltävän uuden 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden taas arvioidaan valmistuvan vuonna 2025. Lisäksi Hanhikiven uuden ydinvoimalaitoksen verkkoon liittäminen aiheuttaa puuhaa Fingridille. Kaikki 1920—1930-luvuilla rakennetut voimajohdot puretaan ja korvataan uusilla. 1980-luvulla rakennettuihin 110 kilovoltin kytkinasemille taas vaihdetaan uudet sisuskalut ja 400 kilovoltin kytkinlaitokset uusitaan.

Infrastruktuurin uusiminen parantaa kantaverkon luotettavuutta, mutta modernin tekniikan käyttöönotto lisää myös verkon sähkönsiirtokykyä. Kun 110 kilovoltin voimajohto korvataan uusilla rakenteilla, kolminkertaistuu johdon siirtokyky. Jos taas 110 kilovoltin voimajohdon tilalle rakennetaan 400 kilovoltin voimajohto, on uuden johdon siirtokyky 20 kertaa parempi kuin vanhan.

Fingridin investointien euromäärästä kaksi kolmasosaa on uusinvestointeja. Kahdessa kolmanneksesta investointipäätöksiä ohjaa kohteen kunto.

Fingrid Oyj:n kantaverkon kehittämissuunnitelman voi kokonaisuudessaan ladata koneelleen täältä.

TAUSTAA

Mikä ihmeen kantaverkko?

Suomen kantaverkon historia yltää 1920-luvulle, jolloin Imatrankoskelle valmistuneen valtiollisen vesivoimalaitoksen sähköä haluttiin siirtää järeää johtoa pitkin Helsinkiin, Turkuun ja Viipuriin. Tuolloin päätettiin rakentaa ensimmäinen 110 kilovoltin siirtojohto. Tähän aikaan myös yksityinen teollisuus oli rakentanut omia voimajohtoja.

Nykyisen Fingrid Oyj:n edeltäjä Suomen Kantaverkko Oyj perustettiin vasta vuonna 1996 sähkömarkkinalain ja sähkömarkkinoiden avaamisen seurauksena. Tähän asti kantaverkkoa olivat rakentaneet omilla tahoillaan valtion voimayhtiöt ja yksityinen teollisuus. Suomen Kantaverkko Oyj yhdisti valtion ja teollisuuden omistavat verkot yhdeksi kantaverkoksi yhden yhtiön hallintaan. Suomen Kantaverkko Oyj muuttui Fingrid Oyj:ksi vuonna 1999.

Fingrid Oyj:n enemmistöomistajina oli kaksi suurta sähkömarkkinatoimijaa — Fortum Oyj ja Pohjolan Voima Oy — aina vuoteen 2011asti, jolloin tuli voimaan Euroopan unionin kolmas sähkömarkkinoista säätävä lakipaketti. Sen mukaan sähköntuottaja ei voi olla omistajana kantaverkkoyhtiössä. Tällä haluttiin turvata kantaverkkoyhtiöiden riippumattomuus sähkömarkkinatoimijoista. Fortum ja Pohjolan Voima joutuivat luopumaan omistuksistaan ja kantaverkkoyhtiö Fingridin suurimmaksi omistajaksi tuli Suomen valtio.

Kuva Scanstockphoto