Keskustelu metsien ilmastoroolista on ollut oiva näyte siitä, kuinka useampaa tavoitetta palvelevaa ratkaisua on helppo ampua kapeasta kulmasta. Tila yksisilmäiselle kritiikille syntyy, koska poliittinen kompromissi on väistämättä osaoptimaalinen. Metsäbiotalouden edistämistä on arvosteltu siitä, että siinä ei pyritä maksimoimaan metsien ilmastoroolia. Tällöin unohdetaan se, että biotalous on nimensä mukaisesti myös talous- ja kilpailukykyasia. Tietyssä mielessä se on myös turvallisuuskysymys. Vaikea nähdä, että kapea kritiikki johtaisi isoihin toimenpidemuutoksiin. Varsinkin, jos muutoksia ei esitetä metsänhoitosuosituksiin vaan odotetaan kaiken muuttavaa lakipykälää.

Hallituksen biotaloushanke on edelleen hyvä ja vastuullinen valinta. Se nojaa olemassa olevaan ja globaalisti vahvaan osaamisalueeseemme. Puutuotteet tuovat 20 % vientituloista ja teknologiavienti mukaan laskettuna vielä enemmän. Ala ei siis ole pitkän T&K-lenkin takana, vaan tuottaa juuri nyt rahavirtaa, jolla voimme vahvistaa kykyämme vastata globaaleihin ympäristöongelmiin.

Suomen hallitus on toimillaan huolehtinut siitä, että Suomen rooli biotaloudessa voi vahvistua. Tämä kaikki tarjoaa yrityksille varmuutta tehdä miljoonien eurojen T&K-investointeja Suomeen. Hallituksen toiminta EI rajaa muiden valtioiden mahdollisuutta hyödyntää omia metsiään hiilinieluina. Pariisin sopimukseen sitoutuneet maat joutuvat ratkaisemaan, kuinka ne tasapainottavat päästöt ja nielut vuoteen 2050.

Suomalainen energia- ja ilmastopolitiikka johtaa siihen, että täytämme Pariisin sopimuksen jo 2040-luvulla. Metsienkäyttö on yksi osa isossa kokonaisuudessa. Sen vaikutuksia on arvioitu laajasti ja ongelmakohdat on osoitettu. Seuraavaksi on huolehdittava, että riskit eivät realisoidu. Metsien kasvuvauhti pitää saada pidettyä suunnitellussa ja luonnon monimuotoisuuden tilaa parannettua. Suomen suunnitelma on ilmastopoliittisesti vastuullinen ja toteutuskelpoinen. Päätavoitteena on korvata fossiilisten ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä - ajallisesti tässä järjestyksessä.

Energia on biotaloudessa yksi osatekijä. Olemme onnistuneet korvaamaan metsätalouden sivuvirroilla fossiilisia polttoaineita. Useat valtiot voivat vain haaveilla siitä, mitä Suomessa on onnistuttu tekemään. Tämä on kuitenkin välietappi. Polton rooli on nyt iso, mutta teknologian kehittyessä pienenevä. Vahvuutenamme on hyvin toimivat sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmät. Nämä mahdollistavat uuden teknologian joustavan käyttöönoton. Jos kaikki menee hyvin, niin uusiutumattomia materiaaleja korvaavat biokemikaalit ilmaantuvat markkinoille metsäenergian väistyessä. Kauppatase jatkaa paranemistaan.

Metsäbiotalouteen kätkeytyy valtava taloudellinen potentiaali. Pelkän ilmastokritiikin perusteella vahvuusaluettamme ei kannattaisi hylätä. Meidän pitää joka tapauksessa saada päästöt alas ja siihen tullaan tarvitsemaan rahaa.

Jukka Makkonen
kirjoittaja on bioenergia-asiantuntija Energiateollisuus ry:ssä