09.10.2017, kello 13.26

Tulevaisuuden sähköjärjestelmä:

Ketterä ja nokkela

Energiayhteisöt ovat tulevaisuuden sähkömarkkinoiden uusia toimijoita. Verkkopalvelumaksut perustuvat energian sijasta tehonkäyttöön ja asiakkaiden sähkönkäytön ohjaus on kilpailtua liiketoimintaa. Älyverkkotyöryhmän väliraportti piirtää kuvaa tulevaisuuden sähköjärjestelmästä.

Sähköverkko on alusta, pelikenttä tai tori. Hyvä alusta toimii tehokkaasti, taloudellisesti ja dynaamisesti. Se taipuu notkeasti sähkömarkkinoilla operoivien yritysten muuttuviin tarpeisiin, täyttää sähkönkäyttäjien toiveet ja yhteiskunnan tarpeet. Lisäksi verkoissa käytetyt ratkaisut mahdollistavat uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmä rakentaa visiota tulevaisuuden sähköjärjestelmästä. Työryhmän väliraportti julkaistiin tänään.

”Matkalla kohti joustavaa ja asiakaskeskeistä sähköjärjestelmää” -niminen väliraportti esittelee konkreettisia toimia, joiden avulla älyteknologiaan perustuva sähköjärjestelmä voisi palvella sähkönkäyttäjiä mahdollisimman monipuolisesti. Raportin henki on markkinaehtoinen. Työryhmän mielestä asiakkaiden sähkönkäyttöä koskevat päätökset tapahtuvat tulevaisuudessa entistä enemmän hinnan ohjaamina. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin tarjolla on riittävästi sähkönkäytön ohjauspalveluita.

Samanlaista kehitystä tapahtuu myös sähkönsiirtoon liittyvien verkkopalvelumaksujen kehityksessä. Energiaperusteisista siirtopalvelumaksuista luovutaan ja ne korvataan tehoperusteisilla maksuilla. Tällä tavalla sähköasiakkaat voivat paremmin vaikuttaa myös siirtopalvelumaksujensa muodostumiseen. Työryhmän mielestä myös siirtopalvelumaksujen hinnoittelurakenteiden harmonisointi voi selkiyttää tilannetta.

Energiayhteisöt tulevat

Sähkömarkkinoille ilmaantuu uusia toimijoita, kun sähkönkäyttäjät aktivoituvat. Kotitaloudet ja yritykset hankkivat entistä enemmän aurinkopaneeleita ja muita pienimuotoiseen sähkönkäyttöön soveltuvia järjestelmiä. Yksityishenkilöistä, yhdistyksistä tai yrityksistä koostuvat energiayhteisöt taas kokoavat yhteen sähkön pientuotantoa omistavia tahoja. Työryhmä arvioikin, että pientuottajista voi muodostu peräti merkittäviä uusia toimijoita sähkömarkkinoille. Energiayhteisöt hyödyntävät esimerkiksi asuinkerrostalojen kattoja aurinkosähkön tuotannossa ja jakavat keskenään saamansa hyödyn. Energiayhteisöt voivat myös myydä tuottamaansa sähköä verkkoon muiden ostettavaksi.

Energiayhteisöjen asema Suomessa ja Euroopan unionissa on vielä vakiintumaton — käytännöt ja toimintatavat ovat kirjavia. EU-komissio on ehtinyt jo ottamaan asiaan kantaa puhtaan energian paketissaan, mutta toistaiseksi energiayhteisöjä koskeva lainsäädäntö on vielä alkutekijöissään. Työryhmän mielestä energiayhteisöt ovat kuitenkin tulevaisuutta.

— Energiayhteisöt lisäävät sähkönkäyttäjien mahdollisuuksia osallistua sähkönmarkkinoiden toimintaan. Energiayhteisö antaa myös konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa omaan sähkönkäyttöön ja edistää samalla päästöjen vähentämistä, työryhmä toteaa.

Energiayhteisöjen asema — oikeudet ja velvollisuudet — sähkömarkkinoilla pitäisi määritellä kuitenkin riittävän tarkasti.

Aggregaattorit — tuotannon ja kulutuksen yhdistäjät

Älyteknologia ja digitalisaatio muuttavat sähkönmyyjien ja sähkönkäyttäjien rooleja. Sähkönkäyttäjä ei pelkästään osta sähköä. Hän voi reagoida sähkönhintaan muuttamalla sähkönkäyttöään — tällä tavalla hän osallistuu kysyntäjoustoihin. Lisäksi hän voi myydä sähköä, mikäli hän omistaa esimerkiksi aurinkopaneeleita.

Yksittäisen kansalaisen mahdollisuudet osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoiden toimintaan ovat kuitenkin rajalliset. Työryhmä ennustaa, että markkinoille ilmaantuu palveluntarjoajia, joilta yksittäinen sähkönkäyttäjä voi ostaa tämäntapaiseen toimintaan liittyviä palveluita. Aggregaattoreiksi nimetyt palveluntarjoajat monipuolistavat sähkömarkkinoiden toimintaa.

Aggregaattori voi myös kerätä ja yhdistää toimeksiantoina useiden eri pienten sähköasiakkaiden sähkönkäyttöä, pientuotantoja tai kiinteistöihin asennettuja sähkövarastoja suuremmiksi paketeiksi. Tämän jälkeen aggregaattori voi käydä kauppaa paketeilla. Työryhmän mielestä aggregaattoreiden ilmaantuminen markkinoille parantaa kaikkien sähkönkäyttäjien valinnanmahdollisuuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia.

Työryhmä arvioi kysyntäjoustojen toteutumisen laskevan sähkön hintaa, lisäävän sähköjärjestelmän tehokkuutta, alentavan sähköjärjestelmän kustannuksia ja vähentävän sähköntuotannon päästöjä. Huonosti toteutettu kysyntäjousto tosin voi aiheuttaa ongelmia sähkönverkon vakaudessa ja päästötkin voivat kasvaa.

Sähkövarastot — sähkömarkkinoiden uutuus

Sähkön varastoinnin tarve lisääntyy, kun sähköjärjestelmään liitetään entistä enemmän vaihtelevasti sähköä tuottavia aurinko- ja tuulivoimalaitosten kaltaisia tuotantomuotoja. Sähkövarastot auttavat myös optimoimaan sähköntuotannon aika- ja kausivaihteluita.

Sähkövarasto voi olla suuri akku. Akkuteknologian kehitys on ollut viime vuoden huimaa ja erilaisten akustojen arvioidaan yleistyvän kiinteistöissä, mutta myös energiantuottajat ottavat niitä käyttöön. Suuria akkuja voidaan ladata esimerkiksi aurinkopaneeleiden tuottamalla sähköllä kesällä aurinkoisina päivinä ja varastoitua sähköä voidaan käyttää talvella tai pilvisenä päivänä.

Työryhmä arvelee, että sähkövarastoille muodostuu tärkeä rooli, kun tulevaisuuden sähköjärjestelmä perustuu yhä enemmän uusiutuvaan energiaan. Sähkövarastojen asema on kuitenkin vielä epämääräinen — sähkövarasto ei ole tuotantoa eikä kulutusta. Työryhmä huomauttaa, että sähkövarastojen rakentamista ja käyttöä varten tarvitaan pikaisesti pelisäännöt. Voivatko esimerkiksi monopolissa toimivat verkkoyhtiöt omistaa ja käyttää sähkövarastoja vai pitäisikö varastot osoittaa vain markkinoilla kilpailevien yritysten käyttöön on ratkaisua odottava asia.

Sähkövarastoja voidaan käyttää myös valtakunnallisen tehotasapainon hallintaan. Niillä voidaan vaikuttaa sähkön laatuun ja parhaimmillaan ne voivat korvata joitakin verkkoinvestointeja.

Älyverkkotyöryhmä jatkaa työskentelyään — jatkoselvityksiä, tarkennuksia ja vaikutusarvioita on vielä tehtävä. Tulevia teemoja ovat mm. hajautetun sähköjärjestelmän tietoturva.

Tehoperusteista sähkön siirtohinnoittelua on käsitelty aikaisemmin täällä. ”Matkalla kohti joustavaa ja asiakaskeskeistä sähköjärjestelmää” -väliraportin voi kokonaisuudessaan ladata täältä.

KAINALOSSA

Energiateollisuus ry:
Asiakkaille avautuu uusia mahdollisuuksia

Älyverkkotyöryhmän väliraportti aiheuttaa tyytyväisä hyminää Energiateollisuus ry:ssä. Työryhmän maalailema tulevaisuus avaisi toteutuessaan energiayhtiöiden asiakkaille uusia mahdollisuuksia tuottaa esimerkiksi energiaa omaan käyttöön ja myyntiin.

— Uusia palveluita kehitettäessä oleellista on palveluiden helppous ja automaattisuus, toteaa johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä.

— Sähköjärjestelmän pitää palvella kaikkia osapuolia tasapuolisesti. Sähkönkäyttäjän taas pitää saada uusista palveluista selvää taloudellista hyötyä. Muuten ne eivät kiinnosta, Salomaa toteaa.

Salomaa muistuttaa, että suomalaiset tarttuivat älyteknologiaan jo varhain.

— Älyverkkokehityksessä Suomi on maailman eliittiä. Tuntimittauksen perustuvalla sähkönkäytön mittauksella on Suomessa jo pitkät perinteet. Tuntimittaus mahdollistaa uusien palveluiden rakentamisen. Esimerkiksi sähkölämmitystä voidaan ohjata automaattisesti edullisimpaan ajankohtaan sähkönhinnan muuttuessa.

Kuva Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit