— Pitkällä aikavälillä biokaasut ja synteettiset kaasut korvaavat maakaasua. Maakaasu on kuitenkin ylimenokaudella hyvä ratkaisu vähentää nopeasti hiilidioksidipäästöjä, toteaa Gasgrid Finland Oy:n tuleva toimitusjohtaja Olli Sipilä.

Kaasumarkkinoiden avaamisen edellä tehtiin paljon samanlaisia järjestelyjä kuin mitä tehtiin sähkömarkkinoiden avaamisen kynnyksellä 1990-luvulla. Toimijoista riippumattoman kantaverkkoyhtiön perustaminen on yksi tällainen toimenpide. Kaasumarkkinoilla kantaverkkotoiminnoista vastaa ensi vuoden alussa aloittava Gasgrid Finland Oy. Se on sähkön kantaverkkotoiminnoista vastaavan Fingrid Oyj:n serkku.

Gasgrid Finland Oy tulee olemaan kokonaan valtion omistama yhtiö. Sen hallussa oleva kaasun siirtoverkko eriytetään valtiollisen Gasum Oy:n omistuksesta. Tätä ennen valtio oli jo ehtinyt hankkia Gasumin kokonaan omistukseensa vuonna 2016. Aikaisemmin Gasum Oy:n omistajina olivat Suomen valtion lisäksi Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom, Fortum ja saksalainen energiayhtiö E.ON.

Maakaasuverkkojen eriyttämisen yhteydessä myös Gasgrid Finland Oy:n ja Gasum Oy:n omistajaohjaukset eriytetään.

— Gasgrid Finland Oy:n omistajaohjauksesta tulee vastaamaan valtiovarainministeriö ja Gasum Oy:n omistajaohjauksesta valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö. Järjestely takaa kantaverkkoyhtiön riippumattomuuden kaasualan toimijoista EU-säännöstön mukaisesti, toteaa Gasgrid Finland Oy:n toimitusjohtajana ensi vuoden alussa aloittava Olli Sipilä.

Gasgrid Finland Oy tulee omistamaan myös Suomen ja Viron yhdistävän Balticconnector-kaasuputken. Sen rakentamista varten perustettiin aikanaan kokonaan Suomen valtion omistama Baltic Connector Oy. Siksi putken omistusoikeuden siirtäminen on selkeä toimenpide. Gasgrid Finland omistaa myös Suomen ja Venäjän rajan ylittävän siirtoyhteyden.

Poikkeukselliset markkinat

Suomalaiset kaasumarkkinat ja suomalainen kaasun käyttö poikkeavat melkoisesti keskieurooppalaisista kaasumarkkinoista. Suomessa kaasun pienkäyttö on vähäistä. Suomessa ei myöskään ole kotitalouskiinteistöjä laajasti kattavaa kaasuverkkoa Keski-Euroopan tapaan.

Suomessa suuret maakaasun käyttäjät liittyvät suoraan kantaverkkoon. Suuria käyttäjiä ovat teollisuus ja maakaasuvoimalaitoksia omistavat energiayhtiöt. Joillakin paikkakunnilla maakaasua käytetään myös lämpökeskuksissa tuottamaan kaukolämpöä. Lisäksi kantaverkkoon on liittynyt biokaasua tuottavia laitoksia.

Kantaverkkoon kytkeytyviä alueellisia kaasun jakeluverkkoja on muutamissa kaupungeissa, kuten Haminassa, Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella. Alueelliset verkot ovat kansallisten ja paikallisten energiayhtiöiden omistamia. Alueellisissa verkoissa kaasua siirretään myös kotitalouskiinteistöille.

Gasgrid Finland Oy tulee vastaamaan siitä, että kaasun siirtoverkko toimii Suomessa luotettavasti ja kustannustehokkaasti.

— Vähittäismarkkinoiden tarpeita varten kantaverkkoyhtiö ylläpitää kaasudatahub-järjestelmää. Tukkumarkkinoilla toimivat taas voivat tehdä siirtokapasiteetin varauksia sitä varten räätälöidyn järjestelmän avulla, Sipilä kertoo.

— Kantaverkkoyhtiön tehtävänä on myös kaasumarkkinoiden kehittäminen yhdessä toimijoiden kanssa. Toimintaa ohjaa ajatus "kaasujen avulla kohti hiilineutraaliutta”.

Suomi yksin liian pieni markkina

Suomi liittyy tiiviisti Balticconnector-putken avulla Baltian maiden kaasumarkkinoihin. Vuonna 2021 markkinat laajentuvat, kun Baltian maiden kaasuverkot kytketään Puolan verkkoihin. Tämä avaa lopullisesti pääsyyn Keski-Euroopan markkinoille.

— Kaikki tämä parantaa suomalaisten kaasunkäyttäjien mahdollisuuksia monipuolistaa kaasunhankintaa. Jo pelkästään Balticconnector tuo Latviassa sijaitsevan kaasuvaraston ja Liettuaan rakennetun LNG-terminaalin sisältämän kaasun suomalaisten käyttäjien ulottuville, Sipilä huomauttaa.

— Laajenevat markkinat mahdollistavat resurssien joutavaan käytön.

Pidemmällä aikavälillä markkinaintegraatio tuo suomalaisten ulottuville myös kaasun jalostamiseen liittyvät uudet innovaatiot, kuten synteettiset kaasut. Tässä kehityksessä Euroopan kattavista kaasuverkoista on suuri apu.

Tällä hetkellä Baltian maiden kaasuputkistojen kautta saatava kaasu on tuotettu Venäjällä. Liettuan LNG-terminaalin kautta markkinoille tulee kaasua myös globaaleilta markkinoilta, mm. norjalaista ja amerikkalaista nesteytettyä kaasua. Puolan yhteyden valmistuttua päästään käsiksi keskieurooppalaiseen kaasuun. Lisäksi Puolassa on suuri LNG-terminaali, jossa on eri puolilla maailmaa tuotettua nesteytettyä kaasua.

— Norjasta Tanskan kautta Puolaan valmistuva Baltic Pipe taas tuo eurooppalaisille markkinoille norjalaista Pohjanmeren kaasua. Tämä yhteys valmistuu vuonna 2022, Sipilä kertoo.

Nopea muutos on mahdollinen

Maakaasu on Sipilän mielestä nykymuodossaan tärkeä polttoaine, kun siirrytään kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Tämä olisi hyvä pitää mielessä myös silloin, kun eri polttoaineiden veroratkaisuita pohditaan.

— Vaikka maakaasun käyttö on vähentynyt Suomessa energiantuotannossa, tarjoaa kaasu yhä joustavan mahdollisuuden paikkailla sääriippuvaisen sähköntuotannon jättämiä reikiä, Sipilä toteaa.

— Kaasun varastoitavuus ja siirrettävyys ovat vahvuuksia, joita muilla tuotantomuodoilla ei ole samalla tavalla.

Kaasu on myös monikäyttöinen polttoaine. Sitä voidaan käyttää teollisuudessa, liikenteessä ja energiantuotannossa sähkön ja lämmön raaka-aineena. Sipilän mielestä ennen kaikkea joustavuus suuressa mittakaavassa ja eri toimialojen väliset kytkennät ovat kaasun erityisiä vahvuuksia.

— Seuraavien kymmenen vuoden aikana maakaasun ominaisuudet mahdollistavat nopean maksimaalisen tuuli- ja aurinkoenergian käytön lisäämisen. Samaan aikaan voidaan vähentää nopeasti kivihiilen kaltaisten paljon hiilidioksidipäästöjä tuottavien polttoaineiden käyttöä.

— Jos maakaasulla korvattaisiin kivihiilen käyttöä, vähentyisivät hiilidioksidipäästöt 40 prosenttia.

Vaikka maakaasu on fossiilinen polttoaine, on se myös ilmastopoliittinen nopeuttaja. Turpeen korvaajaksi maakaasusta sen sijaan ei ole, koska monet turvetta käyttävät laitokset eivät sijaitse maakaasuverkoston läheisyydessä.

— Pitkällä aikavälillä biokaasut ja synteettiset kaasut sen sijaan korvaavat fossiilista maakaasua. Tätä haluamme tutkia ja edistää yhdessä alan yritysten kanssa.

Valtiokeskeisyys on ongelma

Sipilä toteaa, että vasta kaasumarkkinoiden harmonisointi koko Euroopan unionin alueella tuottaa toimijoille parhaat mahdolliset edut. Mitä yhtenäisemmät markkinat ovat ja mitä vähemmän alueellisten markkinoiden välillä on sopimuksellisia tai juridisia eroavaisuuksia, sitä helpompaa markkinoilla on toimia.

— Euroopan energiamarkkinoilla on vielä paljon keskenään erilaista valtiokohtaista säännöstöä ja kansallisia rakenteita. Siksi markkinoiden yhdentyminen tapahtuu hitaasti ja alueellisten markkinoiden kautta, Sipilä analysoi.

— Tästä huolimatta tavoitteena pitäisi olla yhtenäiset pelisäännöt ja markkinoiden harmonisointi.

Euroopan kaasumarkkinoilla Suomi ja Baltian maat ovat kuitenkin kehityksen kärjessä. Suomi, Viro ja Latvia ovat jo laatineet yhteisen ITC-sopimuksen. Lisäksi Latvia ja Viro muodostavat yhteisen tasealueen vuoden 2020 alusta.

— Tämä on edistyksellistä toimintaa. Kehitys tuo hyötyjä myös suomalaisille toimijoille, Sipilä huomauttaa.

KAINALOSSA

Biokaasut tulevat

Biokaasun tuotannon ja käytön lisääminen ovat ensimmäisiä askelia kaasualan vihertymisessä. Näin toteaa ensi vuonna aloittavan Gasgrid Finland Oy:n toimitusjohtaja Olli Sipilä.

Sipilä huomauttaa, että biokaasu on samaa ainetta kuin fossiilinen maakaasu. Siksi sen määrää on helppo lisätä kaasuverkoissa ja kaasua käyttävissä prosesseissa niin paljon kuin biokaasua vain on saatavilla.

Sen sijaan pitkällä aikavälillä vedyn tai synteettisen metaanin tuottaminen ovat suuria mahdollisuuksia. Niiden tuottamiseen voidaan käyttää ylijäämäsähköä tai sähköverkkoa äkillisesti kuormittavia sähköeriä. Lisäksi kaasualan uudet innovaatiot voivat tarjota sähkötuottajille aivan uusia tapoja tuottaa sähköä.

— Kun uudet ideat ja mahdollisuudet linkitetään yhteen erilaisten teollisuusprosessien avulla, toteutuu myös eri teollisuustoimialojen välinen kytkentä, eli sector coupling. Tämä vauhdittaa myös vetytalouden kehittymistä.

Kolmanneksi kehitysvaiheeksi Sipilä nostaa hiilidioksidin talteenoton. Ei kuitenkaan siten, että hiilidioksidi puristettaisiin nesteeksi ja varastoitaisiin maaperään.

— Parempi olisi, jos palamisen yhteydessä talteen otettava hiilidioksidi käytettäisiin teollisuustuotannon raaka-aineena — CCU-periaatteella. Maakaasu sopii tähän hyvin, koska se palaa puhtaasti, Sipilä toteaa.

— Jos Suomessa onnistutaan kehittämään uusia hiilidioksidia sitovia teknologioita tai konsepteja, avaa se suomaisille yrityksille vientimahdollisuuksia.

teksti ja kuva Petri Sallinen