Toteutuessaan hallituksen kiinteistöveroesitys nostaisi reippaasti tuulivoimalaitosten verorasitusta.

Tuulivoimalaitosten kiinteistövero ja hallituksen energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen sopivat huonosti yhteen. Hallituksen kaavailema tuulivoimalaitosten kiinteistöveron kolminkertaistaminen päinvastoin heikentää tuulivoiman kannattavuutta. Kun kannattavuus heikkenee, vähenevät myös yritysten halut rakentaa uutta päästötöntä sähköntuotantokapasiteettia. Hallituksen tekemä ehdotus tuulivoimalaitosten kiinteistöveron korotuksesta on juuri nyt ollut lausuntokierroksella.

Energiateollisuus ry:n veroasiantuntija Antti Kohopää pitää tuulivoiman kiinteistöveron korotusesitystä Suomen energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden vastaisena.

— Tuulivoima on päästötön energiantuotantomuoto ja merkittävä keino vähentää suomalaisia hiilidioksidipäästöjä. Kiinteistöveron korottaminen heikentää tuulivoiman kannattavuutta ja vaikeuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kustannustehokkaalla tavalla.

Poliittiset riskit arveluttavat

Esitys kiinteistöveron korottamisesta on merkki poliittisten riskien ja epävarmuustekijöiden kasvamisesta Suomessa. Investointeja harkitseva yritys ei voi enää tietää, mitä ennalta arvaamattomia taloudellisia rasitteita uudet poliittiset päätökset tuovat tulevaisuudessa tulleessaan. Kohopään mielestä asetelma on ristiriitainen.

— Ensin valtio kannustaa tukijärjestelmien avulla energiayrityksiä investoimaan tuulivoimalaitoksin ja kun laitokset ovat valmiita, ryhdytään investointeja verottamaan ankarasti. Tämä on epäjohdonmukaista politiikkaa, joka heikentää teollisten investoijien luottamusta Suomen poliittiseen päätöksentekojärjestelmään.

Taloudelliset vaikutukset aliarvioitu

Tuulivoiman kiinteistöveron korotuksen taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu nykyisten jo suljetun syöttötariffijärjestelmän turvin rakennettujen voimalaitosten kannattavuuden analysointiin. Arvioinnin olettamuksena on se, että laitoksen alkujaan rakentanut yhtiö omistaa edelleen voimalaitoksen. Kohopää huomauttaa, että tämä on vain yksi tapa toteuttaa tuulivoimalaitoshankkeita.

— Hyvin usein tuulivoimaprojekteissa hankekehittäjä ostaa maa-alueet, kilpailuttaa voimalaitostoimittajat ja hankkii viranomaisilta luvat. Hankekehittäjä sopii myös sähköverkkoyhtiön kanssa laitoksen liittämisestä verkkoon ja monesti hän myös huolehtii laitoksen rakentamisesta.

— Tämän jälkeen hankekehittäjä voi myydä valmiin laitoksen energiayhtiölle tai pääomasijoittajalle. Myyntihinnassa otetaan huomioon laitokselle luvattu syöttötariffituotto ja arvioidaan sähkönmyynnistä saatavat tuotot. Myös rakentamisesta aiheutuvat kustannukset vaikuttavat myyntihintaan. Kustannuspuolelle kirjataan myös arvio kiinteistöveroista. Myyjä haluaa laitoksesta tietenkin mahdollisimman hyvän hinnan. Ostajan taas on osattava arvioida, onko hankkeen tarjoama tuottotaso riittävän korkea.

Kannattavuuslaskelmista putoaa kuitenkin pohja, kun pusikosta loikkaa varoittamatta kolminkertaiseksi turpoava kiinteistövero. Kohopään mielestä hallituksen ehdotuksen perusteluissa tehty arvio ostajan investointiin kohdistuvista taloudellisista vaikutuksista on tältä osin jäänyt puutteelliseksi.

— Lisäksi hallitus ei ole arvioinut lainkaan tuulivoimalaitosten kiinteistöveron korotuksen vaikutuksia uusien laitosten rakentamiseen, Kohopää muistuttaa.

— Tuulivoimalaitosten kiinteistöverojen korotus olisi Suomen energia- ja ilmastopolitiikan vastainen ratkaisu, toteaa Energiateolllisuus ry:n veroasiantuntija Antti Kohopää.

Saavutettu kustannustehokkuus menetetään

Tuulivoimarakentamisen kilpailukyky on viime vuosien aikana parantunut. Pian ollaan tilanteessa, jolloin tuulivoimalaitoksia voidaan rakentaa kannattavasti ilman yhteiskunnan maksamia tukia. Tämä on ollut tavoitteena jo pitkään. Kiinteistöveron korotus on kuitenkin paluuta menneisyyteen.

— Kiinteistöverojen korottaminen heikentää tuulivoiman mahdollisuuksia kilpailla markkinaehtoisesti muiden sähköntuotantomuotojen kanssa. Pahimmillaan tarvitaan uusi tuulivoiman tukijärjestelmä, jonka pyörittämiseen käytettäisiin valtion varoja, Kohopää ennustaa.

Ristiriitaista asetelmaa syventää hallituksen kesäkuussa tekemä päätös käynnistää uuden uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotantoa vauhdittavan tukijärjestelmän valmistelu. Tällä korvattaisiin liian kalliiksi havaittu ja jo suljettu tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä.

Hallitus on kaavaillut, että uudesta tukijärjestelmästä rakennetaan teknologianeutraali ja järjestelmä perustuisi kilpailuttamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki uusiutuvaa energiaa käyttävät sähköntuotantomuodot voisivat osallistua kilpailuun tukieuroista. Ne tuotantolaitokset saisivat tukea, jotka edullisimmalla hinnalla tuottaisivat vihreää sähköä markkinoille. Kohopää huomauttaa, että tuulivoimalaitosten kiinteistöveron nostaminen kuitenkin heikentäisi tuulivoimatuottajien mahdollisuuksia pärjätä kisassa. Todennäköisesti tuulivoiman korotettu kiinteistövero myös kasvattaa tuulivoimalaitoksille maksettavien tukien tarvetta.

— Valtion menot kasvaisivat, koska tukijärjestelmä rahoitetaan valtion varoista. Kiinteistöveron tuotto taas valuu kunnalle, jonka alueella voimalaitos sijaitsee. Tässä yhtälössä valtio siis maksaa kunnille tuloutuvan kiinteistöverokertymän.

Suurista pieniin puistoihin

Tuulivoimalle kaavailtu kiinteistöveron korotus ei koske kaikkia tuulivoimalaitoksia. Korotettua kiinteistöveroa maksaisivat vain tuulivoimapuistot, joihin asennettujen tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on enemmän kuin kymmenen megawattia. Yksittäiset tuulivoimalaitokset tai muutaman laitoksen kokonaisuudet jätettäisiin veronkorotuksien ulkopuolelle.

Kohopää ihmettelee linjausta, koska kustannustehokkuuden kannalta olisi edullisempaa rakentaa suurempia tuulipuistoja kuin yksittäisiä tuulivoimalaitoksia.

— Suurempien tuulipuistojen rakentaminen on myös ympäristöhaittojen minimoinnin kannalta järkevämpää.

Kohopää huomauttaa, että tähän asti valtio on myös muilla keinoilla yrittänyt ohjata tuulivoimarakentamista kohti suurempia kokonaisuuksia. Tuulivoiman kiinteistöveroa koskeva esitys taas ohjaa rakentamaan yksittäisiä laitoksia.

Yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla operoiva Suomi ei ole investointiympäristönä niin paljon naapurimaitaan parempi, että Suomella olisi varaa tehdä tämäntapaisia veroratkaisuita.

— Suomi kilpailee teollisista investoinneista mm. Ruotsin kanssa. Ruotsissa on jo ehditty tehdä päätös voimalaitosten kiinteistöverojen laskemisesta. Suomessakin olisi aiheellista laskea kaikenlaisten voimalaitosten kiinteistöveroja muun teollisuuden kanssa samalle tasolle, Kohopää toteaa.

Kiinteistöveroista päätetään hallituksen budjettiriihessä, joka alkaa tällä viikolla.

Pääkuva Scanstockphoto / Henkilökuva Petri Sallinen