Eija-Riitta Korholan mielestä Euroopan energiapolitiikka ei ole johdonmukaista.

— Energiapolitiikka on sellaisessa turbulenssissa, että voin vain sääliä niitä, jotka yrittävät ottaa selvää eurooppalaisesta lainsäädännöstä ja tehdä investointipäätöksiä sen pohjalta.

Yksi esimerkki tempoilupolitiikasta oli EU:n tavoite asettaa biopolttoainetavoitteet ilman laatukriteereitä. Virhe yritettiin korjata ylisääntelyllä.

Satu Hassi taas sano EU:n pääasiallisesti onnistuneen energiapolitiikassaan: unionin toimet ovat edistäneet maailman ilmastonsuojelua.

— Yhtään edistysaskelta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ei ole tapahtunut ilman EU:n aktiivista ilmastodiplomatiaa. Globaalista ilmastosopimuksesta ei neuvoteltaisi ilman EU:n esimerkkiä, Hassi sanoo.

Korhola kritisoi EU:n tavoitetta nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite oli osa pakettia, johon kuului myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla ja energiatehokkuuden lisääminen 20 prosentilla.

— Insinööri olisi lähtenyt oikeista laskelmista, ei tasaluvuista.

Kolmisointuun perustuvien päätösten seurauksena Euroopasta on tullut maailman suurin

pellettimarkkina. Pelletin tuonti on kasvanut 700 prosenttia muutamassa vuodessa.

Hassi taas arvostelee EU:ta kunnianhimon puutteesta. EU:n päästöt ovat jo vähentyneet lähes sen, mikä alkuperäinen tavoite vuodelle 2020 oli. Tästä huolimatta EU ei ole kyennyt tiukentamaan ilmastotavoitteitaan.

— Myös uusiutuvan energian osalta 20 prosentin taso on realistinen tavoite. Energiatehokkuudessa 20 prosentin tavoite on toteutettavissa, Hassi huomauttaa.

Korholan mukaan tuulivoima toimii juuri niin kauan kuin se saa tukia. Ilman niitä se ei ole kannattavaa. Runsaat tuet johtavat epäterveisiin markkinoihin, jolloin energiantuottajien ei kannata tavoitella kannattavuutta, koska se saadaan tukina. Kannattava energia korvataan kannattamattomalla.

Hassi huomauttaa, että aurinko- ja tuulivoiman kapasiteetti olisi kasvanut ilman tukiakin, mutta hitaammin.

— Monet EU-maat kannustavat myös yksityisiä kansalaisia investoimaan uusiutuvaan energiaan. Tämä on nopeuttanut teknologian murtautumista markkinoille. Kaupallistumisen myötä tuotetun energia hinta halpenee.

Korholan ja Hassin laajempi haastattelu on luettavissa Energiauutisten painetusta lehdestä 1/2014.

Teksti: Juha Europaeus
Kuvat: Euroopan parlamentti