EU ottaa mielellään johtajan roolin Pariisin ilmastokokouksessa. Mutta voiko se todella tehdä niin ja olla mallina muulle maailmalle, kun otetaan huomioon sen rajallinen kunnianhimo ja epäonnistunut politiikkaväline - lippulaivana pidetty päästökauppajärjestelmä, Kollmuss kysyy.

EU ajaa viiden välein tehtäviä tarkastelukierroksia tulevaan Pariisin sopimukseen. Tällaista mekanismia Kollmuss pitää ehdottoman tarpeellisena, koska eri maiden päästövähennyslupaukset ovat valitettavan riittämättömiä ja johtavat jopa yli kolmen asteen ilmaston lämpenemiseen.

– EU:n johtajuus on tässä suhteessa hyvin tervetullutta, mutta ollakseen uskottava Euroopan on käännettävä lupauksensa tositoimiksi kotipesässään.

Mikäli EU haluaa onnistuneesti saada aikaiseksi viiden vuoden tarkastelukierron Pariisissa, se ei Kollmussin mukaan voi hyväksyä kymmenen vuoden periodia omaan päästökauppajärjestelmäänsä. Euroopan on oltava valmis uusimaan omia tavoitteitaankin niin, että ne tiukentuvat joka viides vuosi.

– Yhtä tärkeää ovat vahvat ilmastotoimet ennen vuotta 2020. EU on käytännössä saavuttanut jo 20 prosentin päästövähennystavoitteensa. Mutta sen sijaan että nostaisi tavoitettaan ja varmistaisi kustannustehokkaan ilmastopolitiikan jatkumisen, EU suunnittelee vetävänsä liinat kireälle.

Ylijäämäpäästöoikeuksien käytöstä luovuttava

Vuoteen 2020 mennessä päästöoikeuksien ylijäämä kasvanee kolmeen, jopa neljään miljardiin. Kollmus muistuttaa, että nykyiset säännöt ja komission uudistusesitys sallivat koko ylijäämälle siirtymävaiheen niin, että sitä voidaan käyttää EU:n vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Prosessiteollisuus voi siten kerryttää päästöoikeuksiaan ja käyttää ne vuoden 2030 tavoitteiden kattamiseen. Eurooppalaisten päättäjien asia on nyt tehdä tähän muutos, Kollmuss korostaa.

Pariisin kokouksen kiistakohtia lienee se, että rikkaiden kansakuntien on todistettava köyhimmille olevansa tosissaan ilmastonmuutostoimissa – nyt heti eikä vain tulevaisuudessa. EU voisi edistää asiaa olemalla suunnannäyttäjä siinä, että ryhtyisi kuromaan umpeen suunniteltujen päästövähennysten ja vaarallisen lämpiämisen estävien päästövähennysten välistä isoa kuilua. Se ei vaatisi EU:lta paljoa, sillä päästövähennykset ovat jo hyvässä vauhdissa.

Yksinkertaisesti se merkitsisi vain ylijäämäoikeuksien käyttöön liittyvien päätösten kumoamista, mikä vahvistaisi ilmastotoimia ennen vuotta 2020 ja sen jälkeen. Tällä toimellaan EU lähettäisi selvän signaalin muulle maailmalle, että sillä on kunnianhimoa myös vuotta 2020 edeltävään ilmastopolitiikkaan. Pariisin sopimus kun tulee voimaan vasta vuoden 2021 alusta.

Epäonnistuminen päästökauppajärjestelmän uudistamisessa saattaisi huonoon valoon EU:n kyvyn toimia maailman johtavana voimana ilmastokysymyksissä ja vähentäisi sen vaikutusvaltaa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, Kollmussa arvioi.


Euroopan ilmastoverkosto (Climate Action Network Europe) on yli 130 ilmastonmuutosta vastaan työskentelevän järjestön koalitio, joka edustaa 44 miljoonaa kansalaista Euroopan eri maissa. Suomesta siihen kuuluvat KEPA, Luontoliitto, Maan Ystävät ja Suomen Luonnonsuojelujärjestö.

Kuva: Scanstockphoto