Maailman suurin sähköakku Feldheimissa Saksassa

Tiedot käyvät ilmi Accenturen sähköverkkojen haasteita ja mahdollisuuksia kartoittavasta Digitally Enabled Grid -tutkimuksesta, joka julkaistiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Tutkimuksen mukaan yhtiöiden johtajat ovat sitä mieltä, että sähkön toimintavarmuus heikkenee ja hintojen korotuspaineet kasvavat, jolleivät alan sääntely ja liiketoimintamallit muutu ja digitalisaatiota saada vauhditettua.

Sähköyhtiöiden merkittävimmäksi haasteeksi koetaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan hajautetun energiantuotannon, kuten aurinkopaneelien, yleistyminen. Yli puolet (56 %) vastaajista arvioi hajautetun energiantuotannon aiheuttavan sähköverkkoon häiriöitä vuoteen 2020 mennessä.

– Tutkimus osoittaa selvästi verkkotoiminnan sääntelyn haasteet. Onneksi Suomen tuore regulaatio mahdollistaa toimitusvarmuuden edellyttämät investoinnit. Samalla verkko voidaan uudistaa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, Energiateollisuus ry:n sähköverkkotoimialan johtaja Kenneth Hänninen tulkitsee selvitystä

Kilpailu sähkön varastoinnissa kiihtyy

Kyselytutkimuksessa arvioitiin myös sitä, miten sähkön varastoinnin yleistyminen vaikuttaisi sähköverkkoihin. Niinkin paljon kuin 32 prosenttia kyselyyn vastanneista johtajista odottaa varastoinnin lisäävän sähköverkkovikoja, kun vuonna 2013 näin arvioi vain 14 prosenttia johtajista.

66 prosenttia tutkimukseen vastanneista sähköyhtiöiden johtajista uskoo kilpailun sähkön varastoinnissa kasvavan seuraavan viiden vuoden sisällä, kun vuonna 2013 näin arvioi vain 48 prosenttia johtajista.

Sähköyhtiöiden johtajat eivät aio katsoa kiihtyvää kilpailua vierestä: jopa 77 prosenttia tutkimukseen haastatelluista investoi tai suunnittelee investoivansa energian varastointiratkaisuihin tulevien kymmenen vuoden aikana.

Tutkimuksen mukaan investoinnit energian varastointiin voisivat luoda energiayhtiöille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lähes puolet (47 prosenttia) haastatelluista johtajista arvioi näiden investointien tuottavan tuloja vuoteen 2030 mennessä. Seuraavien viiden vuoden aikana noin puolet (49 prosenttia) johtajista odottaa tarjoavansa sähköverkon varastointiratkaisuja ja 30 prosenttia arvelee tarjoavansa kuluttajille varastointiin liittyviä palveluja, kuten huoltoa.

Uhka vai mahdollisuus?

Varastoinnin halventumisen arvellaan lisäävän aurinkopaneelien käyttöönottoa asuinkiinteistöissä erityisesti niissä maissa, joissa uusiutuvan energian myyntihinta sähköverkkoon on vähittäishintaa alhaisempi, kuten Saksassa. Sähkön varastointi saattaa yleistyä myös alueilla, joissa sähköyhtiö veloittaa sähkönkulutuksesta lisähintaa kulutuspiikkien aikaan.

– Sähkön kysyntä laskee, kun kuluttajat voivat alkaa käyttää varastoimaansa sähköä sen sijaan, että he ostaisivat sitä kalliilla hinnalla sähkön kulutuspiikkien aikaan. Tämä vaikuttaa sähköverkon käyttöön ja uhkaa sähköyhtiöiden tulosta, sanoo Pekka Mattila, Accenturen perusteollisuudesta vastaava johtaja Suomessa.

– Sähköyhtiöt näyttävät kuitenkin ottaneen aiemmasta kehityksestä opikseen. Aurinkopaneelit yleistyivät kotitalouksissa niin nopeasti, ettei yhtiöillä ollut tarjota kuluttajille aurinkopaneelien käyttöönottoa tukevia palveluita, kuten asennus- ja huoltopalveluita. Tästä syystä uudet kilpailijat pääsivät valtaamaan jalansijaa markkinoilla.

Mattilan mukaan sähköyhtiöt ymmärtävät kuitenkin nyt, että aurinkopaneelit ja sähkön varastointi muodostavat merkittävän uhan niiden liiketoiminnan jatkuvuudelle, elleivät ne reagoi muutokseen ajoissa.

Kenneth Hänninen ei näe sähkön varastointia uhkana, vaan pikemminkin mahdollisuutena. Akustojen avulla kun voidaan tulevaisuudessa parantaa toimitusvarmuutta ja lisätä kysynnän joustomahdollisuuksia.

Hännisen mukaan sähkövarastoja kannattaa sijoittaa sinne, mistä niistä on eniten hyötyä. Asiakkaalle suurin hyöty saadaan sijoittamalla varastot tuotannon yhteyteen. Sähköautojen yleistyessä tässä voidaan hyödyntää autojen akustoja.

– Suuret varastot liitetään taas kantaverkkoon, jossa ne ovat koko sähköjärjestelmän tukena. Lisäksi jakeluverkkoyhtiöillä tulee olla oikeus hyödyntää omia akkujaan mahdollisissa verkon pullonkaulatiulanteissa. Kuitenkin niin, etteivät ne häiritse sähkömarkkinoiden toimintaa, Hänninen korostaa.

Muutosvirtaan meno on hidasta

Kehittyvän varastoinnin hyötyjen saavuttaminen edellyttää sähköyhtiöiltä strategiansa ja roolinsa uudelleen arviointia. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin vasta muutoksen alkutaipaleella: vain 15 prosenttia maailman sähköyhtiöiden johtajista katsoo kehityksen jo käynnistyneen. Euroopassa ollaan kuitenkin hieman edellä, täällä 29 prosenttia yhtiöiden johtajista kokee muutoksen jo alkaneen.

Muutoksen käynnistäminen vaatii tiiviimpää yhteistyötä päättäjien kanssa. Ja jotta muutoksesta saadaan hyötyä, tarvitaan taas saumatonta yhteistyötä sääntelyviranomaisten ja yritysten välillä.

Tutkimuksen mukaan kehitystä edistäviä tekijöitä ovat ennen kaikkea uudet tariffi- ja hinnoittelumallit (84 %), sähkönjakeluyhtiöiden aktiivisempi ote hajautetun energiantuotannon verkkoon liittämisen lupa- ja sopimusjärjestelyissä (66 %) sekä innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto verkostossa (64 %).

– Sähkömarkkinat ovat entistä kilpaillummat ja markkinarakenne on muutoksen kourissa, Mattila toteaa. Suomen markkinoissa on joitain omia erityispiirteitä ja kysymyksiä, mutta megatrendit hajautetusta tuotannosta, energian varastoinnista ja asiakkaiden odotusten kasvamisesta ovat ilmeisiä.

Tietoja tutkimuksesta
Accenturen vuosittainen Digitally Enabled Grid -tutkimus kartoittaa digitalisoituvan energiaverkon vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Vuonna 2016 tutkimukseen haastateltiin 85 energialaitoksen johtajaa 18 maassa. Haastattelut toteutettiin syyskuun 2015 ja tammikuun 2016 välillä. Haastatellut johtajat ovat mukana sähköverkkoihin liittyvässä päätöksenteossa. Tutkimuksessa olivat mukana Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Etelä-Afrikka, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Kiina (ja Hong Kong), Norja, Ranska, Saksa, Tanska, Thaimaa, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Yhdysvallat. Accenture toteutti myös mallinnuksen arvioidakseen, miten energian varastointia ja kysyntäjoustoavoitaisiin hyödyntää sähkönjakeluverkon hallinnan tukena.

Kuva: Neue-Energien-Forum Feldheim