Yhteisessä kannanotossaan yritykset esittävät kolmea välitöntä toimenpidettä, joista ensimmäisenä päästökauppajärjestelmän vuosittaisen päästövähennyskertoimen (LRF) nostamisen vähintään 2,6 prosenttia vuodesta 2021 alkaen.

Toisena toimenpiteenä yhtiöt esittävät päästöoikeuksien tarjonnan vähentämistä päällekkäisten kansallisten politiikkatoimien aiheuttamien vaikutusten mukaisesti, ja kolmantena innovaatiorahaston päästöoikeuksien myynnin aloittamista aikaisintaan vuonna 2023, jotta päästökauppajärjestelmän markkinoiden vääristymät voidaan minimoida.

Nämä ehdotukset tulisi yhtiöiden mukaan sisällyttää parhaillaan käsittelyssä olevaan neljättä päästökauppakautta koskevaan EU:n päästökauppadirektiivin muutokseen.

EU:n ilmastopolitiikka Parisiin sopimuksen hengen mukaiseksi

Pohjolan energiajätit perustelevat ehdotuksiaan sillä, että EU:n pääasialliseksi ilmastopolitiikan välineeksi aikanaan perustettu päästökauppajärjestelmä ei tällä hetkellä vastaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita. Se ei myöskään yritysten mukaan tarjoa riittäviä kannustimia vähäpäästöisiin investointeihin energiasektorilla.

Yhtiöiden mielestä on tärkeää, että EU:n ilmastopolitiikka kehitetään paremmin vastaamaan Pariisin sopimuksen henkeä. Sen vuoksi EU:n päästökauppajärjestelmää
tulisi nyt vahvistaa EU:n ilmastopolitiikan keskeisenä työvälineenä.

Fortum, Statkraft ja Vattenfall ovat ilmoittaneet sitoutuvansa vahvasti hiilidioksidineutraaliin sähköntuotantoon EU:ssa viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

– Mitä aikaisemmin EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitteita muutetaan EU:n pitkäaikaisten ilmastotavoitteiden mukaiseksi, sitä matalammat ovat kansantaloudelliset kustannukset pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, yhtiöt toteavat tiedotteessaan.

Fortumin, Statkraftin ja Vattenfallin yhteenlaskettu sähköntuotanto vuonna 2015 oli noin 305 TWh, lämmöntuotanto noin 57 TWh, ja yhteenlaskettu liikevaihto 25 miljardia euroa.

Kuva: Scanstockphoto