01.10.2015, kello 13.03

Metsävarat eivät rajoita biotalousinvestointeja

Puumarkkinoille lisää potkua

Suomen metsävarat ja puuntuotantopotentiaali eivät rajoita merkittävienkään biotalousinvestointien toteuttamista. Puumarkkinoiden toimivuutta on kuitenkin kehitettävä — erityisesti energiapuun hankinnan kustannustehokkuuteen olisi panostettava, toteaa tuore Pöyryn selvitys.

Uusien laajamittaisten biotaloushankkeiden toteutumisen edellytys on toimivat puumarkkinat. Lisääntyvä puun kysyntä asettaa ennennäkemättömiä haasteita, jotka liittyvät puun tuloon markkinoille, puun ohjautumiseen parhaaseen käyttöön ja hankinnan kustannustehokkuuteen. Puuta sen sijaan näyttäisi riittävän kaikille. Näin todetaan tänään julkistetussa Pöyryn selvityksessä.

Suomalainen biotalous perustuu metsävarojen hyödyntämiseen teollisuudessa ja energiantuotannossa. Energiapolitiikassa tapahtuneet muutokset ja metsäsektorin rakennemuutos ovat kuitenkin lisänneet epävarmuutta kummallakin toimialalla. Epävarmuudet heijastuvat myös puu- ja energiapuumarkkinoiden toimintaan.

Biotalouden nousu valtiolliseksi kärkihankkeeksi ja metsäenergian käytön kasvattaminen ilmastomuutoksen torjunnassa lisäävät puun kysyntää. Kysynnän kasvun edellytys on puun kotimaisen tarjonnan aktivoituminen ja tehokas puumarkkinamekanismi. Pöyry ennustaa puumarkkinoiden ohjaavan roolin korostuvan tulevaisuudessa — markkinoiden olisi toimittava tehokkaasti kaikissa olosuhteissa. Lisäksi tarvitaan poliittista ohjausta, jotta tuetun energiapuun kysynnän mahdollisesti aiheuttamat häiriöt voidaan minimoida ainespuumarkkinoilla.

Puuta riittää kaikille

Pöyryn selvityksen pohjalla on Luonnonvarakeskuksen arvio metsien hakkuupotentiaalista. Arviot on laadittu kymmenen vuoden jaksoille. Vuosien 2012–2021 välisenä aikana Luonnonvarakeskuksen mukaan metsistä voidaan enimmillään hakata 94,7 miljoonaa kuutiota puuta — tämä olisi 3,3 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nykyisin. Energiapuun osuus potentiaalista olisi 20 miljoonaa kuutiota. Seuraavan kymmenvuotisjakson potentiaali on 98 miljoonaa kuutiota, josta energiantuottajat saisivat käyttöönsä 20,8 miljoonaa kuutiota. Tätä seuraavan kymmenvuotiskauden kertymä taas olisi 98,9 miljoonaa kuutiota — energiantuotantoon tästä voisi päätyä 21,1 miljoonaa kuutiota.

Luonnonvarakeskuksen arvio on pelkkä tekninen hakkuupotentiaali — tämän metsät kestävät, jos muut edellytykset täyttyvät. Arvio ei kuitenkaan ota huomioon rajoitteita — tai mahdollisuuksia — joita potentiaaliin kohdistuu. Ilmastopoliittisissa linjauksissa tapahtuvat muutokset, lisääntyvä halu suojella metsiä tai korjuuolosuhteiden muutokset vaikuttavat myös metsien käyttöön. Metsien hiilinieluvaikutuksella esimerkiksi on merkittävä rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa — tämä voi tulevaisuudessa rajoittaa hakkuupotentiaalin hyödyntämistä.

Energia-alan skenaariot

Pöyry on laatinut kaksi skenaariota, joissa on arvioitu eri metsästä elävien toimialojen asemaa. Näistä energia-ala on yksi arvioitu toimiala. ”Perusskenaarion” mukaan metsäenergian käyttö kasvaa, kun nykyisiä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia uusitaan paremmin metsäenergian käyttöön sopiviksi. Myös kokonaan uusissa laitoksissa otetaan nykyistä paremmin huomioon metsäenergian käyttö.

Skenaarion mukaan puun käyttö kasvaa erityisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa sekä kaukolämmön erillistuotannossa. Energiayhtiöiden kyky maksaa puuenergiasta paranee, kun päästöoikeuksien hinta nousee — samalla puuenergian kilpailukyky fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun energiaan verrattuna paranee. Skenaariossa oletetaan, että poliittisessa ohjauksessa tai tukimekanismien käytössä ei tapahdu muutoksia nykytilanteeseen verrattuna.

Perusskenaarion mukaan energia-ala kasvattaisi puun käyttöä energiantuotannossa vuosittain 0,7 prosenttia — Pöyryn mielestä tämä on maltillista kehitystä. Ainespuun käyttö energiantuotannossa kasvaisi jonkin verran, mutta ei voimakkaasti. Erillisessä kaukolämmön tuotannossa puun osuus kasvaisi suhteessa enemmän kuin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

”Kiristyvän  kilpailun skenaario” on energia-alan kannalta lähes samanlainen kuin perusskenaario. Energia-alan mahdollisuudet lisätä metsäenergian käyttöä teknisesti kasvavat kuitenkin reippaammin kuin perusskenaariossa. Tästä huolimatta puun käyttö energiantuotannossa kasvaisi vain 0,5 prosenttia vuodessa — kasvua rajoittaisi nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon lisääntyminen, jotka kilpailevat energiayritysten kanssa samoista raaka-aineista. Ainespuun käyttö energiantuotannossa kasvaisi vajaat 10 prosenttia.

Energia-alaa koskevat toimenpide-ehdotukset

Pöyryn selvitys sisältää joukon yksilöityjä suosituksia, joilla voidaan parantaa puumarkkinoiden toimintaa, metsäpolitiikan toteuttamista ja metsäteollisuuden logistiikka — keinot ovat lähinnä kuljetuksiin liittyviä liikennepoliittisia esityksiä.

Bioenergian käyttöön liittyvillä toimenpide-ehdotuksilla halutaan vahvistaa energiapuun tarjontaa, mutta myös estää poliittisin keinoin tuetun bioenergian kysynnän kasvun aiheuttamia häiriöitä ainespuumarkkinoilla.

Energia-alan toimenpide-ehdotusten kärjessä on energiapuun tarjonnan kustannustehokkuuden lisääminen. Erityisesti puun hankintakanavien ja –ketjujen tehokkuutta olisi syytä lisätä. Energiapuun hankinta on tärkeä osa puun kokonaislogistiikkaa, jotta synergiaedut voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää. Samalla energiapuu pitäisi nähdä puumarkkinoiden uusien liiketoimintamallien osana.

Pöyry muistuttaa, että energiapuun kysyntä on vahvasti poliittisin ohjauskeinoin tuettua kysyntää. Siksi tarjontatukia on syytä vahvistaa samassa linjassa kysyntätukien kanssa. Näin vältytään mahdollisilta puumarkkinoiden häiriöiltä. Pelkästään kysyntäpuolen tukeminen voi aiheuttaa häiriöitä ainespuumarkkinoille — samanaikaisesti toteutettu tarjontapuolen tukeminen tasapainottaa asetelman.

Päästöoikeuksien hinnannousu saattaa nostaa myös ainespuun hintaa yli sellu- ja paperiteollisuuden maksukyvyn. Jotta hyvälaatuista ainespuuta ei päätyisi suuria määriä voimalaitosten kattiloihin poltettavaksi, tarvitaan Pöyryn mielestä politiikkamekanismi, mikä rajoittaisi tukipohjaisen bioenergian puustamaksukyvyn sellun tai paperintuotannon tasolle.

Biotalousinvestointien puuraaka-ainehuollon varmistaminen –selvityksen on laatinut Pöyry Management Consulting Oy maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Selvityksen voi ladata kokonaisuudessaan koneelle täältä.

Kuva: Scanstockphoto

Energiauutisten verkkolehdessä on kirjoitettu aikaisemmin metsäenergiasta seuraavissa jutuissa:

Puuta riittää kaikille kilpailusta huolimatta

Puun energiakäyttö kasvoi

Puuta riittää myös energiantuotantoon

Metsät monipuolisempaan käyttöön

Metsähaketukien rajaaminen arveluttaa

Lisääntyvä byrokratia syö hyödyt

Hakesähkön tuotanto uhattuna

Hakesähköpäätöksestä kantelu komissiolle

Puuhakkeen kysyntä syöksykierteessä

 

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit