Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Tavoite pitäisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Asia on kirjattu kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Helmikuussa työnsä aloittaneen parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on arvioida keinoja, joilla tavoitteet saavutetaan. Työryhmän on julkaissut työstään väliraportin.

Työryhmän toimenpide-ehdotus sisältää kirjavan joukon ehdotuksia. Erilaisten valtiollisten tukitoiminen avulla voidaan edistää vähäpäästöisten kulkuneuvojen yleistymistä, mutta samalla olisi otettava käyttöön uusia verotuksellisia ohjauskeinoja. Edessä lienee myös lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan ja vauhditetaan liikennepalveluiden kehittymistä.

— Parlamentaarisen työryhmän julkistamat toimenpide-esitykset ovat oikeansuuntaisia, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Leskelän mielestä toimenpide-ehdotusten konkreettinen ote liikenteen päästöjen vähentämiseksi on ilahduttavaa.

Valtion taloudessa on varauduttu käyttämään vuosittain 25 miljoonaa euroa energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamiseksi seuraavien neljän vuoden aikana. Hallitus on jo ehtinyt päättää, että tästä 16 miljoonaa euroa käytetään liikenteen päästöjen vähentämiseen. Työryhmä käytti hallituksen tekemää linjausta työnsä pohjana, vaikka sen mielestä liikenteen rahoitusosuuden pitäisi olla suurempi.

16 miljoonan euron potista työryhmä kohdistaisi vuosittain neljä miljoonaa euroa sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen. Täyssähköautojen hankinnan tukemista varten varattaisiin kuusi miljoonaa euroa — tosin tästä käytettäisiin osa monipolttoaineautojen (=flexfuel) muutostöitä varten.

— Kuuden miljoonan euron panostuksella sähköautoja saataisiin maanteille lisää vuosittain reilu tuhat. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti kolmentoista vuoden kuluttua Suomessa pitäisi kuitenkin olla liikenteessä jo 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa. Vuotuinen kuuden miljoonan euron panostus on liian vähän, jotta liikenteen sähköistyminen käynnistyisi riittävän nopeasti ja riittävän laajasti, Leskelä toteaa.

Leskelä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valtion pitäisi tukea 250 000 sähköauton hankintaa taloudellisesti.

— Alussa tarvitaan reipas taloudellinen alkusysäys, joka käynnistää prosessin. Tämän jälkeen markkinat hoitavat lopun. Alkusysäys voisi olla esimerkiksi määräaikainen hankintatuki sähköauton ostamista suunnitteleville.

— Työsuhdeautojen verotusarvo voitaisiin muuttaa päästöperusteiseksi, toteaa Energiateollilsuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Joukkoliikenteen digitalisoiminen kärkeen

Työryhmän mielestä kaupunkien joukkoliikennejärjestelmien sähköistämistä varten voitaisiin käyttää neljä miljoonaa euroa vuosittain. Loput kaksi miljoonaa euroa kohdistettaisiin raideliikenteen ostopalveluiden hankinnan kasvattamiseen. Joukkoliikenteessä työryhmä painottaisi joukkoliikenteen digitalisoimista ja julkisen liikenteen sähköistämistä.

— Joukkoliikenteen digitalisoimiseen ja julkisen liikenteen sähköistämiseen suunnattu neljän miljoonan euron vuotuinen panostus on hyvä startti, Leskelä sanoo.

Vuosittain käytettävästä 16 miljoonan euron julkisesta rahoituksesta henkilöautoilu näyttää haukkaavan kymmenen miljoonaa euroa ja joukkoliikenne saisi kuusi miljoonaa euroa.

Näillä toimilla biopolttoaineiden osuus liikenteessä saataisiin nostettua 30 prosenttiin. Tämä on jo aikaisemmin linjattu Suomen liikennepoliittiseksi tavoitteeksi. Ensimmäisiä tukirahojen käyttöön liittyviä päätöksiä tehdään todennäköisesti jo tällä viikolla hallituksen budjettiriihessä.

Tulevaisuudessa päätettävä lisää

Työsuhdeautokanta olisi parasta muuttaa vähäpäästöiseksi, mikäli työryhmä saisi päättää. Työryhmän mielestä vähäpäästöisten autojen hankintaa voitaisiin edistää tulevaisuudessa myös verotuksella. Esimerkiksi ajoneuvoveron päästöohjausta voitaisiin tehostaa ja työmatkakulujen verovähennysoikeus voitaisiin kytkeä käytettyjen liikennevälineiden aiheuttamiin päästöihin.

Leskelä kannattaa työryhmän ehdotusta.

— Ehdotamme, että työsuhdeautojen verotusarvo muutetaan päästöperusteiseksi.

Julkisen sektorin ajoneuvohankintoja työryhmä ohjaisi lainsäädäntöä uudistamalla. Päästöihin perustuvien ruuhkamaksujen käyttöönotto pitäisi selvittää ja raskaan liikenteen energiatehokkuutta parantaa.

Seuraavassa vaiheessa työryhmä käsittelee toimia, joilla liikenteen korjausvelkaa voitaisiin vähentää. Ryhmä pohtii myös keinoja, joilla tarvittavat kehittämisinvestoinnit turvataan, miten liikennepalvelukokonaisuuksia voitaisiin rakentaa ja miten liikenteen digitalisoiminen toteutettaisiin. Työryhmän työ päättyy ensi vuoden helmikuussa.

Pääkuva Scanstockphoto / henkilökuva Olli Häkämies