22.06.2017, kello 10.45

Eurooppalainen tiedeyhteisö EASAC vaatii:

Sähkön varastointi EU:n päätöksentekoon

Eurooppalainen tiedeyhteisö on huolestunut siitä, että EU:n päätöksenteko laahaa nopeasti muuttuvien sähköjärjestelmien perässä. Tutkijat haluaisivat erityisesti sähkön varastoinnin lisäarvosta ja sen rajoituksista selkeät kirjaukset unionin päätöksentekoon.


Sähkövarasto  Feldheimissa, Saksassa

Pönkittääkseen vaatimuksiaan EU:n jäsenvaltioiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö EASAC on julkaissut sähkön varastointia koskevan raportin yhteistyössä Euroopan johtavien tutkijoiden, taloustieteilijöiden ja energia-alan asiantuntijoiden kanssa. Raportin mukaan ennen komission puhtaan energian pakettia energiapolitiikassa ei ollut juurikaan otettu huomioon sähkön varastointia.

Päättäjien tulisi tunnistaa sähkön varastointimahdollisuudet

Tutkijoiden mukaan päättäjien olisi pureuduttava entistä määrätietoisemmin kahteen asiaan, kun puhtaan energian pakettia hiotaan lopulliseen muotoonsa Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Ensinnäkin päättäjien tulisi tiedostaa, että uusiutuvan sähkön tarjonnan lisääntyessä sähköverkkoihin (siirto & jakelu) voitaisiin liittää yhä useampia energian varastointijärjestelmiä ja parantaa siten sähköverkon joustavuutta lyhyellä aikavälillä. Varastointi täydentäisi näin muita kilpailevia ratkaisuja kuten joustavaa sähköntuotantoa, sähköverkkojen välisiä yhteenliitäntöjä, kysyntäjoustoa ja tuotannon rajoittamista.

Toiseksi päättäjien olisi myös huomioitava, että jakeluverkkoihin asennetaan jatkuvasti yhä enemmän pienimuotoisia sähkön varastointijärjestelmiä, kun pääasiassa kotitaloudet hankkivat yhdistettyjä aurinkopaneeli- ja akkujärjestelmiä päästäkseen osittain omavaraiseksi kuluttamansa sähkön suhteen.

- Vuodesta 2013 lähtien Euroopassa on asennettu yli 40 000 pienvoimalaa, eli akkuun energiaa varastoivaa aurinkopaneelijärjestelmää, ja nyt kiinnostusta herättää yhä kasvavassa määrin mahdollisuus liittää sähköautojen akut kotitalouksien sähköjärjestelmiin omakäyttöä varten, tiedeyhteisö huomauttaa.

Tutkijat muistuttavat, että varastointikustannukset ovat laskussa erityisesti litiumioniakkujen osalta. Siksi sähkön varastointi voisi olla jo kilpailukykyinen tapa tuoda lisäarvoa sähköverkkoihin, sillä se mahdollistaisi epätasaisen tuotannon ja verkon kuormien tasauksen sekä tehoreservien ylläpidon.

Energian varastointi nähdään erityisen tärkeänä eristyneissä järjestelmissä, kuten saarilla, etäisillä seuduilla ja mikroverkoissa, joissa ei voida hyötyä alueellisen sähköverkon monimuotoisuudesta eikä tasata sähköntuotannon vaihteluja, kuten laajoissa yhteen liitetyissä sähköverkoissa Manner-Euroopassa.

On tärkeää uudistaa EU:n sähkömarkkinamalli

Lisäarvon tuottamisen ohella EASAC:n raportti nostaa esiin myös sähkön varastointiin liittyviä rajoituksia. Päällimmäiseksi nousee se, että varastoinnin avulla ei voida merkittävästi vähentää varakapasiteetin tarvetta EU:ssa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, eivätkä kehitteillä olevat varastointiteknologiat ole vielä niin edistyneitä, että ne tarjoaisivat kilpailukykyisen ratkaisun energian kausivarastointiin sähköverkossa.

Tiedeyhteisö myös epäilee, että sähköalan sidosryhmät saattavat olla vastahakoisia tekemään muutoksia. Sen vuoksi EU:n sähkömarkkinamalli on tärkeä uudistaa, jotta jatkossa voidaan antaa sekä ajan että paikan mukaan vaihtelevia hintasignaaleja. Ne kannustavat tekemään niin sähkönsiirto- kuin jakeluverkoissakin investointeja taloudellisesti kannattavimpiin joustoratkaisuihin kuten sähkön varastointijärjestelmiin.

Tulevaisuudessa joustoratkaisujen hallintaa koskevan suunnittelun ja sääntelyn läpinäkyvyydestä tulee tiedeyhteisön mukaan entistä tärkeämpää niin kilpailluilla kuin säännellyillä sähkömarkkinoilla, sillä sähköjärjestelmiin lisäjoustoa tuovien ratkaisujen marginaalihinta laskee sitä mukaa, kun ratkaisuja otetaan käyttöön sähköverkossa.

Tutkijat muistuttavat, että useimmat nykyisistä kuluttajille suunnatuista tariffirakenteista eivät anna lainkaan hintasignaaleja, tai joissakin tapauksissa ne saattavat tarjota kuluttajille vääristyneitä hintasignaaleja, jotka eivät anna oikeaa kuvaa sähköverkon todellisista kustannuksista.

- Tästä syystä tarvitaan uusia politiikkoja, joihin sisällytetään eri ajankohtina vaihtelevat tariffirakenteet sekä entistä älykkäämmät mittausmenetelmät. Niiden avulla voidaan hyödyntää erilaisten energiajärjestelmien yhdistämisestä ja useiden kotitalouksien sähkövarastojen yhteishallinnasta saatava potentiaalinen lisäarvo sekä siten pienentää jakeluverkkojen ylikuormitusta.

Jotta energiavarastojen ja kilpailevien menetelmien oikeanlainen käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman joustavasti, EASAC suosittaa raporttinsa johtopäätöksissä, että noudatetaan yhdenmukaista linjanvetoa seuraavien politiikan instrumenttien osalta:

  • sähkömarkkinamalli (mukaan lukien tariffirakenteet ja verkonhaltijoiden sääntely)
  • sähköjärjestelmien hallintaa koskevat säännöt (säädökset, direktiivit ja verkkosäännöt)
  • teknologiainvestoinnit (läpinäkyvä suunnittelu sijoittajien luottamuksen lisäämiseksi)
  • kuluttajien ja tuottaja-kuluttajien osallistaminen (mukaan lukien omakäyttö).

Raportin "Valuing dedicated storage in electricity grids" laatineen työryhmän suomalaisjäsenet olivat johtava tutkija Hannele Holttinen ja erikoistutkija Juha Kiviluoma VTT Technical Research Centre of Finland. Raportin vertaisarviointiryhmän suomalaisjäsenä oli professori Matti Lehtonen Aalto-yliopistosta. 

Kuva: Neue-Energien-Forum Feldheim

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit